
Jotain uutta, jotain vanhaa: säätiö keskittyy vuosina 2024–2026 oikeudenmukaiseen ekologiseen siirtymään
Kalevi Sorsa -säätiön yhteiskuntatutkimuksen kattoteema vuosina 2024–2026 on oikeudenmukainen ekologinen siirtymä. Säätiö keskittyy julkaisuissaan ja tapahtumissaan aiempaa enemmän talous- ja veropolitiikkaan. Työ kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi Länsi-Balkanilla jatkuu.
Aloitin Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajana reilu vuosi sitten. Ensimmäisen vuoden aikana olen saanut pohtia hallituksemme, työkaverieni ja vähän muidenkin kanssa sitä, mikä säätiö oikein on ja mitä meidän pitäisi tehdä.
Nämä pohdinnat kiteytyivät uuteen vuosien 2024–2026 strategiaamme, jonka toteuttaminen käynnistyi vuoden alussa. Toimintamme ei sen seurauksena muutu radikaalisti: keskitymme jatkossakin yhteiskunnalliseen tutkimukseen ja demokratian sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen.
Jotain uuttakin on luvassa. Seuraavat vuodet tutkimuksemme kattoteema on oikeudenmukainen ekologinen siirtymä. Se rakentaa aiempien eriarvoisuuden vähentämistä sekä maapallon ekologista kantokykyä koskevien tutkimusteemojen perustuksille. Jatkamme Eriarvoisuuden tila Suomessa -raporttisarjan julkaisemista. Sen kolmas osa ilmestyy ensi syksynä. Käynnistämme myös uuden Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa -julkaisusarjan.
Jatkossa keskitymme tutkimuksessamme entistä enemmän talouden näkökulmaan. Sitä varten etsimme paraikaa uutta talouspolitiikan asiantuntijaa. Helmikuussa järjestämme toisen Veroareena-tapahtuman ja julkaisemme keväällä useita verotusta ja taloutta koskevia tutkimusraportteja. Niistä ensimmäinen koskee yhteisöveron vaikutuksia tuloeroihin.
Tutkimustoiminnan ohella jatkamme kansalaisyhteiskuntia vahvistavaa demokratiatyötä Länsi-Balkanilla ulkoministeriön rahoituksella toteutettavassa hankkeessa. Osallistumme sen pohjalta myös demokratian edellytyksistä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käytävään keskusteluun. Keväällä käsittelemme raportissamme muun muassa Euroopan unionin laajenemista, joka on Ukrainan tilanteen vuoksi ajankohtaisempaa kuin aikoihin.
Uudessa strategiassa on kyse myös toimintatavoistamme. Pyrimme suunnitelmallisuuteen, mikä auttaa myös reagoimaan nopeammin uusiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Haluamme, että työmme tunnetaan aiempaa paremmin niin päättäjien, asiantuntijoiden kuin suuren yleisön keskuudessa. Seuraamme tavoitteessa onnistumista säännöllisesti.
Miten säätiö toimii?
Jos minun pitäisi kuvata työmme tavoitetta yhdellä sanalla, se olisi muutos. Työmme saa merkityksen sen aikaansaaman vaikutuksen kautta. Haluamme muuttaa maailmaa arvoihimme ja parhaaseen tietoon nojaten. Edistämme vapautta, tasa-arvoa, demokratiaa ja ympäristön kunnioittamista. Sitä varten tuotamme julkaisuja ja järjestämme tapahtumia sekä koulutuksia.
Nostamme esiin yhteiskunnallisia mahdollisuuksia ja ongelmia ja esitämme niihin ratkaisuja. Uskomme, että ihmiskunnan isot ongelmat voidaan ratkaista demokraattisesti. Se edellyttää aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, jossa ihmiset ottavat vastuun muutoksesta.
Toimimme tutkimuksen ja päätöksenteon välimaastossa. Tarjoamme säätiön omille ja ulkopuolisille tutkijoille, asiantuntijoille, päättäjille sekä muille tahoille foorumin esittää tutkimuksiaan ja perusteltuja näkemyksiään. Toteutamme myös itse uutta yhteiskunnallista tutkimusta. Olemme sitoutuneet noudattamaan samaa hyvää tieteellistä käytäntöä kuin yliopistot ja muut tutkimuslaitokset.
Teemme yhteistyötä myös kansainvälisesti muun muassa kumppaniverkostojemme ja tutkimuslaitosten kanssa. Tällä hetkellä olemme mukana muun muassa mukana Foundation for European Progressive Studies -verkoston työntekijöiden oikeuksia datataloudessa käsittelevässä tutkimushankkeessa sekä Ukrainan jälleenrakennusta koskevassa hankkeessa. Toteutamme myös pääomatulojen verotusta koskevaa kansainvälistä vertailututkimusta. Kansainväliseen keskusteluun osallistumalla voimme vaikuttaa enemmän.
Mitä oikeudenmukainen ekologinen siirtymä tarkoittaa?
Valitsimme oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimusteemaksemme, sillä siihen kiteytyy aikakautemme suuri muutos. Ympäristömme muuttuu, mutta käsissämme on, kuinka paljon ja millä seurauksilla.
Meille oikeudenmukaisen siirtymän lähtökohta on, että ihmisen toiminta on asetettava maapallon kantokyvyn rajoihin. Tällä hetkellä elämäntapamme ei ole kestävä. Ilmastonmuutos ja luontokato on pysäytettävä, sillä se on edellytys ihmisten paremmalle elämälle – hyvinvoinnille, demokratialle, vapaudelle ja tasa-arvolle.
Siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan pitää toteuttaa oikeudenmukaisesti, jotta riittävän monet voidaan saada muutoksen taakse. Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää kolmea asiaa. Ensiksi on tunnistettava, keneen ympäristön muuttuminen ja ympäristötoimet vaikuttavat. Se vaatii niin sosiaalisten, ekologisten kuin taloudellisten vaikutusten arvioimista.
Toiseksi kaikki on otettava mukaan päätöksentekoon. Päätökset pitää tehdä demokraattisesti, ja samalla tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että haavoittuvassa asemassa sekä ympäristötoimien kohteena olevat ja vähemmistöt pääsevät osallisiksi päätöksentekoon.
Kolmanneksi siirtymä tulee toteuttaa niin, että eriarvoisuus vähenee ja kaikkien perusoikeuksista huolehditaan. Se tarkoittaa taloudellisen eriarvoisuuden kaventamista, mutta myös sosiaalista ja ekologista tasa-arvoa. Kaikilla on oikeus puhtaaseen elinympäristöön ja hyvään terveydenhoitoon.
Parempi maailma on mahdollinen, mutta se ei synny itsestään eikä yhdellä kertaa, vaan pieni askel ja palanen kerrallaan. Jos ne kiinnostavat, kannattaa seurata työtämme.