Jussi Systä ja Reetta Varjonen-Ollus Veroareenassa: Kannattaako suurituloisten veroja korottaa? – katso video!

Kalevi Sorsa -säätiö järjesti neljännen Veroareenan 13.2.2026. Tapahtumassa pohdittiin sitä, miten verotuksella voitaisiin vahvistaa julkista taloutta. Veroareenan ensimmäinen debatti käsitteli suurituloisten verotusta. Aiheesta alustivat Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Reetta Varjonen-Ollus.

Systä: Tutkimustulokset eivät osoita, että suurituloisten veronalennukset toisivat kasvua 

Jussi Systä aloitti alustamalla siitä, mitä tutkimustiedon perusteella voidaan sanoa ylimmän marginaaliverotuksen vaikutuksista talouskasvuun. Systän alustus pohjautui säätiön syksyllä julkaisemaan raporttiin. Systä on käsitellyt aihetta myös blogissaan ja   kolumnissa.  

Systän mukaan aihetta koskevat tutkimukset voidaan jakaa kokonaisvaikutusten ja osittaisvaikutusten tutkimuksiin. Kokonaisvaikutuksia tarkastelevissa tutkimuksissa on tarkasteltu suurituloisten veroja alentaneita reformeja ja pyritty eristämään niiden vaikutus BKT:n kasvuun ja eriarvoisuuteen. Niissä ei ole havaittu kasvuvaikutuksia, mutta eriarvoisuuden on havaittu kasvaneen.  

Osittaisvaikutusten tutkimukset tarkastelevat muutoksia tietyn joukon tuloissa, kun heidän verojaan muutetaan. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että suurituloisten tulot muuttuvat veromuutosten seurauksena enemmän kuin pieni- ja keskituloisilla.  

Jotkut tutkijat ovat arvioineet tämän osoittavan, että suurituloisten työn tuottavuus kasvaa, kun heidän verojaan alennetaan. Toisaalta joissain tutkimuksissa on arvioitu, että muutos kertoo enemmänkin verosuunnittelusta, jossa tuloja muunnetaan matalammin verotettuun muotoon. Systän mukaan suurituloisten tulojen muutokset voivat kuitenkin kertoa myös eriarvoisuuden muutoksista.  

Systä veti erilaisten tutkimusten tuloksia lopuksi yhteen. Hänen mukaansa tutkimukset eivät luotettavasti tue ylimmän marginaaliveron alentamisen kasvuvaikutuksia.  

Varjonen-Ollus: Veroja kannattaa kerätä mahdollisimman pienin haitoin 

Reetta Varjonen-Ollus jatkoi puhumalla ensin verotuksen taloustieteellisistä periaatteista. Verotus vaikuttaa aina taloudelliseen toimintaan, mikä voi olla haitallista. Samalla veroja kuitenkin tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen, mistä on myös hyötyjä. Varjonen-Olluksen mukaan veroja pitää siis kerätä veroja niin, että verotuksen haittavaikutukset ovat mahdollisimman pieniä. Tätä varten tarvitaan tutkimusta verotusten käyttäytymisvaikutuksista. 

Suurituloisten ansiotuloverotuksella on tutkimuksissa havaittu olevan suuria käyttäytymisvaikutuksia muihin tuloryhmiin verrattuna. Sen vuoksi suurituloisten ansiotuloverotusta kiristämällä ei Varjonen-Olluksen mukaan saada välttämättä merkittävästi lisää verotuloja. Hän on myös itse tutkinut näitä vaikutuksia. Solidaarisuusveron vaikutuksia tarkastelleessa tutkimuksessaan hän havaitsi, että vero aiheutti selviä käyttäytymisvaikutuksia suurituloisimmissa. 

Yleisesti hyvätuloisten veronalennusten dynaamisilla vaikutuksilla voidaan Varjonen-Olluksen mukaan tarkoittaa sekä puhtaasti verotuottoon että myös talouskasvuun liittyvää vaikutusta. Verotuottoon suoraan vaikuttavista käyttäytymisvaikutuksista on enemmän tutkimusnäyttöä. Talouskasvun ja verotuksen yhteyttä taas on tutkittu paljon, mutta suoraa vaikutusta on vaikea havaita, koska talouskasvuun vaikuttaa moni asia, ja verotuksen vaikutukset tulevat usein viiveellä.   

Suurituloisiin kohdistuvista veronkorotuksista ansiotuloverotusta selvästi parempi kohde olisi Varjonen-Olluksen mukaan esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden huojennettuihin osinkoihin puuttuminen. 

Esitelmien jälkeisessä kysymysosiossa keskusteltiin muun muassa veronalennusten ajoituksesta. 

Vuoden 2026 Veroareenan ohjelma ja taltiointi koko tilaisuudesta löytyvät tapahtuman verkkosivuilta ja YouTubesta. Seuraava Veroareena järjestetään alkuvuodesta 2027.