Kalevi Sorsa – kansainvälinen valtiomies
Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005, jolloin se sai nimensä sosialidemokraattiselta poliitikolta Kalevi Sorsalta (1930–2004).
Taisto Kalevi Sorsa syntyi 21. joulukuuta 1930 Keuruulla tiemestari Oskari Sorsan ja Elsa Sofian perheeseen. Hän oli nuoruudessaan aktiivi sosialidemokraattisessa nuorisoliikkeessä, jonka toiminnassa hän tapasi puolisonsa Elli Irene Lääkärin.
Ennen poliittista uraansa Kalevi Sorsa ehti luoda huomattavan uran lehtimiehenä ja kustannusvirkailijana 1950-luvulla sekä UNESCO:n virkamiehenä Pariisissa ja Suomen UNESCO-toimikunnan pääsihteerinä 1960-luvulla. Kalevi Sorsa viihtyi erinomaisesti Ranskassa ja UNESCO:n tehtävänkuva edusti monia niitä kulttuuri- ja sivistysarvoja, joita hän piti tärkeinä.
Kalevi Sorsan poliittinen ura alkoi, kun hänet yllättäen vuoden 1969 puoluekokouksessa valittiin puoluesihteeriksi. Hänestä tuli sittemmin SDP:n pitkäaikainen puheenjohtaja sekä Suomen pitkäaikaisin pääministeri. Kalevi Sorsan johdolla suomalaisen hyvinvointivaltion kehittäminen eteni suurin harppauksin 1970- ja 1980-luvuilla. Julkisia palveluja kehitettiin, sosiaaliturvaa vahvistettiin ja Suomesta tuli sosiaalisesti, taloudellisesti ja koulutuksellisesti tasa-arvoisempi sekä vauraampi maa. Kalevi Sorsan voimakasta yhteiskunnallista uudistustyötä leimasi kasvuoptimismi ja usko tasa-arvon ihanteisiin. Sosialidemokraattinen aate ja käytännön uudistustyö yhtyivät hänen persoonassaan.
Kalevi Sorsan pääministerikaudella Suomi nousi 1970-luvun syvästä lamasta Länsi-Euroopan nopeimmin kasvavaksi kansantaloudeksi. Kalevi Sorsaa on luonnehdittu ”Korpilammen hengen”, suomalaisen konsensuksen takuumieheksi, kotimaisen elinkeinoelämän kehittäjäksi ja kansainvälisen yhteistyön edistäjäksi. Sorsan 1980-luvun hallitusten aikana ensin valmisteltiin ja sitten käynnistettiin ympäristöministeriön toiminta.
Sorsaa voidaan pitää paitsi suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana myös ensimmäisenä aidosti kansainvälisenä suomalaisena puoluejohtajana. Hän oli kansainvälisesti suuntautunut jo nuoruudessaan. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus oli hänelle niin merkittävä asiakirja, että hän opetteli sen ulkoa. Vuosina 1992–2004 hän kuului ”entisten valtiomiesten” InterAction Counciliin eli Vuorovaikutusneuvostoon. Järjestö valmisteli merkittävän ”Ihmisen velvollisuuksien yleismaailmallisen julistuksen”, jonka se pyrkii saamaan hyväksytyksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen rinnalle. Viimeisinä elinvuosinaan Sorsa toi voimakkaasti esille ihmisvelvollisuuksien sisältöjä.
Suomen kohtalonkysymyksiä toisen maailmansodan jälkeen on ollut suhteiden hoito itäiseen naapuriin Neuvostoliittoon, ja sen hajottua Venäjään. Näiden suhteiden hoitamisessa Kalevi Sorsa poliittisten tehtäviensä kautta oli presidentti Kekkosen jälkeen – presidentti Koiviston ohella – ehkä keskeisin henkilö.