Kalevi Sorsa -säätiön kysely kansanedustajille: Enemmistö vastustaa pitkiä listoja, mutta jopa kolmasosa valmis kokeilemaan

· Merja Jutila Roon

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter

Kalevi Sorsa -säätiö kysyi kansanedustajilta marraskuussa heidän mielipiteitään pitkien listojen käytöstä Suomen vaalijärjestelmässä.

Kolmasosa vastanneista kansanedustajista olisi valmis kokeilemaan pitkiä listoja Suomessa jossain muodossa. 67,4 % vastanneista vastusti pitkiä listoja kaikissa muodoissaan.

Yllättävää oli, että kannatusta löytyi prosentuaalisesti eniten kristillisdemokraattien keskuudesta. Heistä kaikki vastanneet olisivat valmiita kokeilemaan pitkien listojen käyttöä Suomessa. Vastanneista sosialidemokraateista ja Keskustan kansanedustajista pitkien listojen käyttöä jossain muodossa kannatti puolet, kokoomuslaisistakin joka neljännes.

Perussuomalaisten, Vihreiden, RKP:n ja Vasemmistoliiton edustajista (tosin jälkimmäisestä vain yksi vastasi kyselyyn) ei kukaan kannattanut pitkiä listoja missään muodossa.

Suosituinta listavaalien käyttö olisi vastaajien keskuudessa Euroopan parlamentin vaalissa (29,6 % vastaajista), ja toiseksi suosituinta (25 % vastaajista) eduskuntavaaleissa. Vain kaksi vastaajaa oli sitä mieltä, että suljettua listavaalia voitaisiin käyttää kuntavaaleissa.

Niistä, jotka olivat pitkien listojen kannalla puolet suosivat Ruotsissa käytössä olevaa sekamallia, ja puolet taas kokonaan suljettujen vaalilistojen käyttöä tietyissä vaaleissa. Preferenssit tässä asiassa hajaantuivat puolueiden välillä. Kokonaan suljettu lista sai hieman enemmän suosioita Eurovaaleissa kun taas sekamalli oli hieman suositumpi eduskuntavaaleihin.

63 % vastaajista myös perustelivat vastauksensa omin sanoin. Vastustajat korostivat että pitkät listat kaventaisivat kansalaisten mahdollisuutta valita edustajansa ja lisäisivät sen sijaan puoluejohtojen valtaa. Useat vastaajat korostivat, että äänestäjät haluavat äänestää nimenomaan henkilöä eikä vain puoluetta. Ongelmalliseksi koettiin myös se, että kansanedustajan oma vastuu päätöksistä ja siten itsenäisyys puolueeseen nähden kaventuisi. Kun valta kapenisi harvempiin käsiin, tämä auttaisi luomaan haitallisiksi koettuja puolueiden sisäisiä suosikkijärjestelmiä.

Puolesta vastanneet korostivat erityisesti sitä, että suljetun listavaalin myötä painopiste vaalien alla siirtyisi enemmän asiakysymyksiin henkilömielikuvien sijaan. Siirryttäisiin ”henkilökeskeisyydestä asiakeskeisyyteen” ja ”politiikka palaisi politiikkaan.” Myös vaalirahoituksen merkityksen uskottiin vähentyvän yksittäisten ehdokkaiden kohdalla. Etuna mainittiin myös, että saman puolueen ehdokkaat eivät joutuisi listavaaleissa taistelemaan vaalipiirissä toisiaan vastaan. Jotkut korostivat myös että osaavimmat ehdokkaat tulisivat valituksi.

Vastauksia tuli yhteensä 46. Vastausprosentti oli siten 23 %. Vastaajista miehiä oli 60,9 % ja naisia 39,1 %, mikä vastaa melko hyvin eduskunnan sukupuolijakaumaa, joka tällä hetkellä on 57,5 % miehiä ja 42,5 % naisia.

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee Impulsseja-sarjassaan dosentti Krister Lundellin kirjoittaman analyysin suljettujen listojen mahdollisista hyödyistä ja haitoista Suomen vaalijärjestelmälle. Lundell epäilee että edustajien ja äänestäjien välinen suhde heikkenisi ja kansalaisten poliittinen luottamus laskisi entisestään, mikäli Suomessa otettaisiin käyttöön Ruotsia vastaava vaalijärjestelmä. Hän tosin esittää uudistusta, jossa pelkän puolueenkin äänestäminen tulisi mahdolliseksi lisäten siten äänestäjän valinnanmahdollisuuksia.

Onko vaalitavalla merkitystä? Henkilövaalit vai puoluelistat suhteellisissa vaalijärjestelmissä

Personval eller partilistor: spelar det någon roll? (PDF)

 

 

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter