Kannattaisiko vaalitapaa muuttaa?

Kirjoittaja Merja Jutila Roon Merja Jutila Roon

Kalevi Sorsa -säätiö tilasi dosentti Krister Lundellilta raportin suljettujen listavaalien, nk. pitkien listojen eduista ja haitoista sekä teki kyselyn kansanedustajille suljettujen listavaalien mielekkyydestä Suomessa.

Lundell ei pitänyt pitkiä listoja suositeltavana uudistuksena Suomen vaalijärjestelmään. Hänen mukaansa pitkät listat johtaisivat äänestäjien ja edustajien välisen suhteen heikkenemiseen ja siten poliittisen luottamuksen vähenemiseen ja äänestysaktiivisuuden laskemiseen.

Myös kyselyyn vastanneista kansanedustajista kaksi kolmesta vastusti ehdotusta suljetuista listavaaleista. Vastustajat korostivat kansalaisten oikeutta valita edustajansa demokraattisessa järjestelmässä. He uskoivat, että suljettujen listojen myötä puolue-eliittien valta kasvaisi, ja tämä ei olisi demokratian edun mukaista.

Pitkiä listoja kannattaneiden kansanedustajien vastauksissa painottui huoli politiikan viihteellistymisestä ja ajateltiin, että suljettujen (tai puoliavoimien) listavaalien myötä suomalaisissa vaaleissa voitaisiin siirtyä liiallisesta henkilökeskeisyydestä enemmän asiakeskeisyyteen. Useat edustajat myös korostivat, että yksittäisten edustajien riippuvuus vaalirahoituksesta nykyjärjestelmässä on heidän mielestään ongelmallinen. Suljetuissa listavaaleissa ehdokkaan oma varallisuus ei vaikuttaisi ehdokkaan läpimenomahdollisuuksiin, kun puolue huolehtisi kampanjan rahoituksesta. Ehdokkaat voisivat keskittyä puolueen yhteisen viestin esilletuomiseen, eivätkä joutuisi kilpailemaan vaalipiirissä toisiaan vastaan.

Äänestäjän näkökulmasta lisäksi voisi olla hyvä tietää puoluetta valitessa millä puolueen asettamilla ehdokkailla on mahdollisuus tulla valituksi. Lisäksi vahvemman puoluekurin vallitessa äänestäjä voisi luottaa enemmän siihen, että äänestämänsä ehdokas toimisi tietyn poliittisen linjan mukaisesti vaalikauden ajan. Eurovaaleissa esimerkiksi Olli Rehnin ja Paavo Väyrysen äänestäjien voidaan tulkita olevan hyvin eri linjoilla EU-kysymyksissä mutta jommankumman jäädessä valitsematta ääni menisi ainakin osittain ”väärän” ehdokkaan hyväksi. Suljetuissa listavaaleissa tällaisilta tilanteilta vältyttäisiin.

Suljettuja listavaaleja kannattaneiden huolet ovat aiheellisia ja pitkät listat mahdollisesti korjaisivat niitä, mutta muutos olisi varmasti liian suuri ja ainakin alkuun laskisi äänestysaktiivisuutta.

Toivotun asiakeskeisyyden vahvistumiseen vaaleissa pitäisi siis keksiä muita keinoja. Lundell ehdotti että ehdokaslistoille voitaisiin lisätä yksi lisänumero puolueäänelle, jolla ei äänestetä ehdokasta vaan ainoastaan puoluetta. ”Mahdollisuus äänestää pelkkää puoluetta lisäisi äänestäjän valinnanmahdollisuuksia ja sillä voisi hyvinkin olla äänestysaktiivisuutta aktivoiva vaikutus,” arvioi Lundell. Lisäksi tämä uudistus voisi motivoida puolueita kiinnittämään enemmän huomiota poliittisten linjaerojen korostamiseen.