Kansalaisaloitteilla voi vaikuttaa

Tässä kuussa tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun kansalaisaloitteet mahdollistava laki tuli voimaan ja kaksi vuotta siitä, kun ensimmäinen kansalaisaloite toimitettiin eduskunnalle. Nyt ensimmäisen vaalikauden umpeutuessa on hyvä aika tehdä yhteenveto kansalaisaloitelain onnistumisesta.

Kirjoittaja Merja Jutila Roon Merja Jutila Roon

kansalaisaloite

Tässä kuussa tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun kansalaisaloitteet mahdollistava laki tuli voimaan ja kaksi vuotta siitä, kun ensimmäinen kansalaisaloite toimitettiin eduskunnalle. Nyt ensimmäisen vaalikauden umpeutuessa on hyvä aika tehdä yhteenveto kansalaisaloitelain onnistumisesta.

Eduskunnan käsittelyyn tuli kuluneella vaalikaudella kuusi kansalaisaloitetta. Eduskunta sai juuri ja juuri käsiteltyä kaikki kuusi. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista meni läpi sellaisenaan, ja kansalaisaloite tekijänoikeuslaista hylättiin. Muut herättivät keskustelua tai saivat aikaan halutun suuntaisia muutoksia.

Maa- ja metsätalousministeriö kokosi kansalaisaloitteen seurauksena turkiseläinten hyvinvointityöryhmän. Pientalojen energiatodistusta ollaan parhaillaan muuttamassa ja EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pyritään vaikuttamaan siten, että energiatodistus tulisi vapaaehtoiseksi vanhojen omakotitalojen osalta. Viimeisimpinä käsiteltyjen kansalaisaloitteiden tuloksena mahdollisuudet alueellisiin kokeiluihin kielten valinnaisuuden lisäämiseksi tullaan selvittämään, ja alkolukon käyttöä tullaan lisäämään rattijuoppouden ehkäisyssä.

Vaikka aloitteiden kannattajien pettymykseksi kansalaisaloitteista ainoastaan yksi meni läpi alkuperäisessä muodossaan, voidaan kansalaisaloitteita kuitenkin pitää onnistuneena vaikutuskanavana. Se, että viisi kuudesta eduskunnan käsittelemästä kansalaisaloitteista sai aikaan muutoksia, kertoo siitä, että kansalaisaloitteilla voi tosiasiallisesti vaikuttaa.

Syksyllä tilanne kansalaisaloittelain onnistuneesta käyttöönotosta vaikutti vielä huonolta, kun näytti siltä, että yksikään kansalaisaloite ei mene eduskunnassa läpi ja loppujen käsittely vaikutti epävarmalta. Sen jälkeen kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista hyväksyttiin, ja viime metreillä eduskunta ehti kuin ehtikin käsitellä muutkin sinne määräaikaan mennessä toimitetut kansalaisaloitteet.

Seuraavalle eduskunnalle on jo kolme kansalaisaloitetta valmiina käsiteltäväksi (päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta, kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä).

Vaalikauden päättyessä vaikuttaa siten siltä, että kansalaisaloitelaki on ollut onnistunut uudistus edustuksellista demokratiaa täydentämään. Erityisesti se ollut hyvä väline tuoda eduskunnan käsittelyyn sellaisia aiheita, joihin kansanedustajat eivät mielellään syystä tai toisesta ottaisi kantaa.

Pelätyt ongelmatkaan eivät ole toteutuneet. Eduskunta on antanut kansalaisaloitteille riittävän käsittelyn. Eduskunta ei myöskään ole hukkunut sinne tulleiden kansalaisaloitteiden määrään, vaikka lopussa tulikin kiire.

Parannuksia kansalaisaloitejärjestelmään olisi kuitenkin vielä tehtävä. Valiokunnissa tehtävän työn avoimuutta on kritisoitu. Tämän lisäksi esillä on ollut huoli lakiteknisten vaatimusten käyttämisestä tekosyynä kansalaisaloitteiden hylkäämiselle. Tällä kertaa säästyttiin eduskuntaan toimitetun käsittelemättä jääneen kansalaisaloitteen raukeamiselta. Vaalikausisidonnaisuus on kuitenkin muodollinen epäkohta, joka tulisi ratkaista ennen kuin se synnyttää mahdollisia ongelmatilanteita.

Blogikuva Merja