Katalin Miklóssy: Romania tienristeyksessä

Mielenosoitukset ovat syösseet Romanian valtataisteluun, jossa demarivetoinen hallitus ottaa mittaa kansallisliberaalista presidentistä. Mutta keitä nämä korruptiossa ryvettyneet sosiaalidemokraatit oikein ovat ja mitä poliittiselta linjaltaan?

Mielenosoitukset ovat syösseet Romanian valtataisteluun, jossa demarivetoinen hallitus ottaa mittaa kansallisliberaalista presidentistä. Mutta keitä nämä korruptiossa ryvettyneet sosiaalidemokraatit oikein ovat ja mitä poliittiselta linjaltaan?

 

SATOJATUHANSIA IHMISIÄ on osoittanut mieltään Bukarestin ja Romanian suurimpien kaupunkien kaduilla yli viikon ajan. Heidät sai liikkeelle demarivoittoisen hallituksen kiireellisenä ajama asetus, jonka myötä esimerkiksi virka-aseman väärinkäyttö ei olisi enää rikoslain alainen teko, jos aiheutettu haitta ei ylitä 200 000 leitä (noin 44 200 euroa).

Valkokaulusrikolliset pääsisivät siis kuin koira veräjästä, jos varastavat kohtuudella. Toisaalta muutos asettaisi sentään rahallisen katon valtionvarojen anastamiselle tilanteessa, jossa miljardeja on kadonnut jälkeä jättämättä.

Korruptio on ollut jo Nicolae Ceauşescun ajoista lähtien todellinen ongelma, vaikka viime vuosina Romania onkin saanut paljon myönteistä kansainvälistä huomiota korruptionvastaisen taistelun tehokkuudesta. On perustettu entisen valtion pääsyyttäjän johtama riippumaton instituutio (DNA), jonka ärhäkkä ja perusteellinen toiminta on saattanut yli 2 000 viranhaltijaa vankilaan.

Ihmisten sietokyvyn ylittämisestä todistaa kansallisliberaalipuolueen (PNL) Klaus Iohanniksen valinta presidentiksi 2014. Hänen vaaliohjelmansa kiteytyi yhteen ainoaan agendaan, eli korruptionvastaiseen taisteluun. Presidentti onkin ottanut voimakkaasti kantaa mielenosoittajien puolesta vaatien hallituksen asetuksen peruuttamista.

 

KÄYNNISSÄ OLEVAN KRIISIN laukaissut asetus oli tammikuussa muodostetun hallituksen ensimmäisiä päätöksiä. Kiireen takana on sosiaalidemokraattien PSD-puolueen syvälle juurtunut korruptiovyyhti. Puoluejohtaja Liviu Dragnea on saanut kahden vuoden ehdollisen vankilatuomion vuonna 2014 tekemästään vaalivilpistä.

Edellinen demaripääministeri Victor Ponta joutui eroamaan marraskuussa 2015, kun kymmeniätuhansia vihaisia ihmisiä marssi kaduille Bukarestissa tapahtuneen discopalon takia. Kaupungin korruptoituneet viranomaiset olivat laiminlyöneet paloturvallisuuden ja myyneet ravintoloitsijalle epäasiallisesti toimiluvan. Tulipalossa kuoli yli 60 nuorta.

Pontaa vastaan oli siinä vaiheessa ollut meneillään jo puoli vuotta oikeusjuttu asiakirjaväärennöksestä, rahanpesusta ja korruptiosta, mutta mies taisteli asemastaan viimeiseen asti. Vallasta hänet ajoi lopulta presidentti, joka asetti asiantuntijahallituksen marraskuun 2016 vaaleihin asti.

PSD voitti nuo vaalit selvällä enemmistöllä saaden peräti 46 prosenttia annetuista äänistä. Mutta ongelmaksi muodostui, kenestä pääministeri, kun Romanian lakien mukaan tuomittu henkilö ei voi toimia valtion huippuviroissa.

Syntyi kiire väljentää rikoslakia. Nykyistä pääministeriä Sorin Grindeanua on pidetty puoluejohtajan marionettina, kunnes Dragnea ottaisi paikan lakimuutoksen myötä.

Kiistellystä asetuksesta on nyt luovuttu, mutta valtataistelu presidentin ja sosiaalidemokraattien välillä kärjistyy yhä. Dragnea on jo syyttänyt Iohannista siitä, että tämä on manipuloinut massamielenosoituksia, päämääränään istuvan hallituksen syrjäyttäminen.

PSD on tässä mittelössä vahvoilla, koska se on muodostanut liberaalipuolueen (ALDE) kanssa koalitiohallituksen, jonka takana on 54 prosenttia parlamentin paikoista. Tällä määräenemmistöllä saadaan käytännössä mikä tahansa laki hyväksytyksi.

Demokratian näkökulmasta tulevaisuus näyttää kuitenkin synkältä, sillä nyt demarit yrittävät ajaa presidenttiä virasta.

 

VOIDAAN IHMETELLÄ, KEITÄ nämä Romanian sosiaalidemokraatit oikein ovat. Valtiososialismin romahduksen jälkeen entisten kansandemokratioiden kommunistipuolueet ottivat käyttöön lännen silmissä ”salonkikelpoisemmat” nimekkeet – ilman demokraattisen sosialismin tai sosiaalidemokratian sisäistettyä aatetaustaa.

Itäisen Keski-Euroopan vasemmistovoimat eroavatkin toisistaan sen mukaan, minkä tyyppisestä kommunistisesta puolueesta ne ovat kasvaneet. Esimerkiksi Unkarissa sosialistit ovat melkeinpä uusliberalistinen puolue, kun taas Romanian demarit ovat jatkaneet sujuvasti Ceauşescun-aikaista nationalistista ja länsikriittistä linjaa.

Juuri nationalismiin vedoten sosiaalidemokraatit pystyivät säilyttämään valtansa vuoteen 1996 asti jarruttaen samalla tehokkaasti Romanian demokratisoitumista ja markkinataloutta. Nykyinen PSD on EU-kriittinen ja vahvasti populistinen puolue, joka lupauksillaan nojautuu pääasiassa köyhän maaseudun ja eläkeläisten kannatukseen.

PSD pyrkii keskittämään valtaa heikentämällä oikeusvaltiota ja demokraattisia rakenteita. Tässä suhteessa se muistuttaa Puolan Laki ja Oikeus -puoluetta tai Unkarin Fideszia, jotka molemmat mieltäviä itseänsä keskustaoikeistoon.

Euroopan unionin itäryhmän maiden ja myös Romanian suuri kysymys onkin se, miten olla käyttämättä väärin määräenemmistön tuomaa valtaa. Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus. Se tarjoaa reseptin, jossa demokratian ulkokuori säilyy (vapaat vaalit, media ja kansalaisjärjestöt, monipuoluejärjestelmä), mutta vallan menettämistä ei tarvitse pelätä.

 

VTT Katalin Miklóssy on Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Jean Monnet -ohjelmaa, joka tutkii EU:n itäisten jäsenmaiden kehitystä.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter