Michael Bloomberg

Kolmas pyörä vaalivankkureihin?

· Merja Jutila Roon

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter

Ensi viikolla on Yhdysvaltain presidentin esivaaleissa jännittävin päivä tähän mennessä, kun reilussa kymmenessä osavaltiossa äänestetään republikaanien ja demokraattien ehdokkaasta Super Tuesday –nimellä tunnettuna esivaalipäivänä. Vaikka delegaatteja on jaossa enemmän kuin minään muuna päivänä puolueiden lopulliset ehdokkaat tuskin selviävät vielä pitkään aikaan. Mutta pian tämän jälkeen saamme tietää lähteekö New Yorkin entinen pormestari, mediaomistaja, ja kuudenneksi rikkain amerikkalainen Michael Bloomberg kisaan sitoutumattomana ehdokkaana. Bloomberg on luvannut tehdä päätöksensä maaliskuun puoliväliin mennessä. Hänen motiivinaan on tyytymättömyys demokraattien ja republikaanien mahdollisiin ehdokkaisiin mutta päätös kisaan lähtemisestä hänen tulee tehdä jo ennen lopullisten ehdokkaiden selviämistä.

Bloomberg olisi keskikentän ehdokas ja hänen ehdokkuutensa voisi vaikuttaa kaksipuoluejärjestelmässä ennakoimattomalla tavalla tehden lopputuloksesta arvaamattoman.

Bloomberg on toisaalta siedettävä ehdokas puoluekentän kummallekin laidalle. Hän on ollut aikaisemmin sekä demokraatti että republikaani. Tai sitten voi olla, että juuri näiden ”kompromissien” takia hän ei kelpaa kummillekaan. Vasemmalla hänet muistetaan rikkaita puolustavista näkemyksistään talouskysymyksissä ja riidoista ammattiliittojen kanssa. Oikealla ei pidetä siitä, että Bloomberg kannattaa tasa-arvoista avioliittoa, naisen oikeutta aborttiin, ja kampanjoi hyvin aggressiivisesti asekontrollin puolesta.

Itselläni tulee Bloombergin vuosista ensimmäiseksi mieleen hänen terveyskampanjansa, jotka vaikuttivat newyorkilaisten elämään hyvin käytännöllisesti: tupakointi lopetettiin baareissa, transrasvat kiellettiin ravintoloissa, virvoitusjuomille määrättiin maksimikoko ja ketjuravintoloiden ruokalistoille ilmestyivät mm. aterioiden kalorimäärät. Millään näistä hän ei saanut New Yorkissa faneja, amerikkalaiset kun ovat sitä mieltä, että yksilö ja yritys päättäköön omasta puolestaan. Poliitikkoja ei tarvita holhoamaan.

Toinen New Yorkin miljardööri Donald Trump on onnistunut vetomaan äänestäjiin epäasiallisella käytöksellä ja vastenmielisillä lausunnoilla. Bloombergilta ei pettyneisiin äänestäjiin vetoaminen samalla lailla onnistu. Hän ei pysty saamaan itärannikon eliitin viittaa harteiltaan, vaikka hän pormestarina tulikin tunnetuksi siitä, että tavallisen kansalaisen tapaan teki työmatkansa metrolla. Tosin limusiini ajoi hänet aamuisin asemalle, eikä edes sille lähimmälle.

Tosin ääripäät ovat olleet voimissaan tänä vuonna ja amerikkalaisilla keskikenttää edustavilla äänestäjillä voi olla vaikeuksia valita demokraattien ja republikaanien ehdokkaan välillä. Vaikka Hillary Clinton olisikin demokraattien ehdokas, hänkään ei ole kovin neutraali. Muilla presidentiksi pyrkivillä ei ole ollut aktiivisia omia vihaajajoukkoja valtakunnallisella tasolla jo parikymmen vuoden ajan. Vuonna 1993 Clinton sai paljon vihamiehiä ”sotkeuduttuaan” politiikkaan Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena. Tuolloin presidentti Bill Clinton nimitti hänet johtamaan sairasvakuutusuudistusta, joka myöhemmin kariutui pahasti, osittain johtajan aiheuttaman närkästyksen vuoksi.

Presidenttiä Bloombergista ei todennäköisesti tule. Sitoutumattoman ehdokkaan on vaikea saada valitsijamiehiä. Näin kävi esimerkiksi teksasilaiselle liikemiehelle Ross Perotille vuonna 1992. Hän sai lähes 19 prosenttia äänistä, mutta ei yhtään valitsijamiestä. Vaalien lopputulokseen Bloombergin ehdokkuus tosin voisi vaikuttaa. Bloomberg luultavasti veisi enemmän ääniä demokraateilta.

Joka tapauksessa näistä vaaleista tulee poikkeukselliset. Trumpia lukuun ottamatta kaikki tällä hetkellä kisassa jatkavat mahdolliset ehdokkaat edustavat vähemmistöjä, jotka eivät aikaisemmin ole loppumetreille päässeet. Vaalipäivänä kamppailussa maailman vaikutusvaltaisemmasta tehtävästä saattavat olla ensi kertaa nainen, syntyperältään juutalainen (tai kaksi) ja ehkäpä latinoamerikkalainen. Tai sitten se tositv-julkkis, ellei republikaanien sisäpiiri onnistu tavoitteessaan olla nostamatta suosituinta vaihtoehtoa ehdokkaakseen. Poikkeuksellista sekin.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter