Kolumni: Huipputuloisen kaupunkilaismiehen veroale
Julkaisemme joulun aikaan toiminnanjohtajamme Lauri Finérin Itäsuomalaiseen vuonna 2025 kirjoittamia kolumneja. Syyskuun kirjoituksessa avattiin nyt vuodenvaihteessa voimaan astuvan huipputuloisten veroalen vaikutuksia.
Orpon hallituksen ensi vuoden veronalennukset hyödyttävät lähes pelkästään huipputuloisia. Se selvisi raportista, jonka tein yhdessä talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systän kanssa.
Elokuussa julkaistussa raportissa laskettiin hallituksen keväällä tekemien veropäätösten vaikutukset Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tilastojen avulla.
Tulokset ovat karuja. Suurituloisimmalla prosentilla suomalaisista veronalennukset ovat yli kymmenkertaisia verrattuna alimpaan yhdeksään tulokymmenykseen. Pääkaupunkiseudulla veroale on viisinkertainen verrattuna Itä-Suomeen, miehillä kolminkertainen verrattuna naisiin.
Suurituloisimman prosentin sisälläkin veronalennus jakautuu epätasaisesti. Parisataa miljoonatuloista saa keskimäärin 130 000 euron veroalen, kun lähes kaikilla muilla käteen jää vain satasia tai kymppejä. Monilla pieni- ja keskituloisilla verotus jopa nousee, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun korotus sekä ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto.
Suurituloisimmalla prosentilla suomalaisista veronalennukset ovat yli kymmenkertaisia verrattuna alimpaan yhdeksään tulokymmenykseen. Pääkaupunkiseudulla veroale on viisinkertainen verrattuna Itä-Suomeen, miehillä kolminkertainen verrattuna naisiin.
Hallituksen taustajoukot – eli lähinnä elinkeinoelämän lobbarit – ovat silti selitelleet päätöksiä parhain päin. Selitykset voi pelkistää kahteen väitteeseen.
Ensiksi on väitetty, että veronalen suuntaaminen rikkaille loisi talouskasvua, jolloin se voisi jopa rahoittaa itsensä. Raporttimme laaja tutkimuskatsaus kuitenkin osoittaa, että väite ovat hataralla pohjalla.
Sama toiveajattelu on toistunut Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin 1980-luvun alun verouudistuksista lähtien. Kerta kerran jälkeen toiveiden tynnyri on todettu tyhjäksi.
Toinen väite vetoaa ihmisten oikeustajuun: onhan reilua, että ihmisille jää palkasta vähintään puolet käteen. Tällä viitataan siihen, että suurituloisilla ylin ”marginaalivero” on noin 59 prosenttia. Hallitus laskee sen ensi vuonna 52 prosenttiin.
Vetoaminen on sumutusta.
Ensinnäkin puhe marginaaliverosta hämää, sillä se on eri asia kuin verokortilla näkyvä paljon alempi veroprosentti. Marginaalivero tarkoittaa progressiivisessa verotuksessa lisätulosta maksettavaa veroprosenttia, jonka pitääkin olla huipputuloilla korkea.
Toiseksi ”puolet käteen” eli 50 prosentin raja-arvo ei perustu yhtään mihinkään.
Veroprosentin sijaan olennaista on näet se, mitä veroilla saa ja kuinka paljon jää käteen pakollisten menojen jälkeen. Se taas vaihtelee ajan ja yhteiskunnan olojen mukaan.
Sata vuotta sitten ei veroja juuri maksettu, mutta käteen jäi paljon vähemmän. Palkat olivat murto-osan nykyisestä, ja sillä piti vielä varautua elämän pakollisiin menoihin, kun julkiset palvelut olivat olemattomia nykyisiin verrattuna.
Nykypäivän hyvinvointivaltioissa verot ovat korkeammat, mutta käteen jää moninverroin enemmän. Se on olennaisesti verovaroin tuotettujen palvelujen ja julkisten investointien ansiota. Suomessa ei myöskään tarvitse säästää palkasta lasten koulutukseen tai vanhuuden varalle samaan tapaan kuin vaikkapa Yhdysvalloissa.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Itäsuomalaisessa 26.9.2025. Vuoden alussa voimaanastuvan veroalen vaikutuksia käsiteltiin tarkemmin alkusyksyssä julkaistussa raportissamme.
Kuva: Mallix (CC BY-NC-ND 2.0)