Kolumni: Oikeudenmukainen siirtymä pitää itäsuomalaiset mukana
Julkaisemme joulun aikaan toiminnanjohtajamme Lauri Finérin Itäsuomalaiseen vuosina 2024–2025 kirjoittamia kolumneja. Ensimmäinen kirjoitus kertoo, miten osinkoverotuksen uudistaminen hyödyttäisi Itä-Suomen oikeudenmukaista siirtymää.
”Mitä täällä on? Aina samoja pieniä ilmiöitä. Eikä vieläkään tuulivoimaa.”
Anni Sinnemäki tuskin osasi aavistaa Ultra Bran hittiä sanoittaessaan, että se kiteyttää itäsuomalaista kestävyyssiirtymää 25 vuotta myöhemmin. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa ei juuri ollut tuulivoimaa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana on nähty iso käänne. Jo lähivuosina siitä tulee Suomen merkittävin sähköenergian lähde. Länsirannikon kunnat ovat hyötyneet tuulivoimarakentamisesta, mutta Itä-Suomessa puolustusvoimien tutkajärjestelmien tarpeet ovat jumittaneet tuulivoimainvestoinnit.
Se ei ole Itä-Suomen ainut este siirtymässä. Tästä kertoo tällä viikolla (22.10.2024) julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön Oikeuden mukainen siirtymä Suomessa 2025 -kirja. Sen artikkeleissa käsitellään kestävyyssiirtymän vaikutuksia metsäalalla, maataloudessa, maa- ja meriliikenteessä sekä energiasektorilla.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijat Sampo Pihlainen ja Santtu Karhinen kirjoittavat kirjassa, kuinka Itä-Suomi on riippuvainen metsätaloudesta, jonka pitää mullistua lähitulevaisuudessa. Kun koko maassa noin neljä prosenttia työpaikoista on kytköksissä metsäalaan, on osuus Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa noin kolminkertainen. Itä-Suomessa metsäsektori synnyttää talouden arvonlisästä noin 15 prosenttia, Etelä-Karjalassa peräti 28 prosenttia.
Kun koko maassa noin neljä prosenttia työpaikoista on kytköksissä metsäalaan, on osuus Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa noin kolminkertainen.
Metsätalous ei ole katoamassa, mutta sen on muututtava, jotta hiilinielut saadaan kasvuun ja luontokato pysäytettyä. Se tarkoittaa niin hakkuiden vähentämistä kuin uusia hakkuutapoja. Lyhyellä aikavälillä jotkut hyötyvät muutoksesta, toiset kärsivät. Toisaalta vaikutuksia voidaan tasata ja hallita. Pihlainen ja Karhinen peräänkuuluttavatkin metsäsektorin siirtymän suunnitelman pikaista valmistelua.
Pelkkä suunnitelma ei tietenkään riitä, kun tarvitaan toimia. Alaa on kannustettava muutokseen ja työntekijöitä koulutettava uusiin töihin. Vaikutuksia voidaan tasata uudistamalla sosiaaliturvasta ympäristötoimia vauhdittava siirtymäturva.
Itä-Suomi hyötyisi myös progressiivisemmasta verotuksesta. Itäsuomalainen veropolitiikka onnistuisi vaikkapa kaventamalla verotutkijoiden laajasti moittimaa listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennusta. Keväällä julkaistu tutkimukseni osoitti, että siitä hyötyvät lähinnä varakkaimmat etenkin lännessä ja etelässä.
Kirves ei jouda kaivoon, kun sille on käyttöä. Puhtaan energian edelläkävijänä siirtymä on Suomelle paitsi elinehto myös mahdollisuus. Itä-Suomeenkin saadaan vielä tuulivoimaa ja muita fossiilittoman talouden investointeja. Samalla katkaistaan riippuvuutemme tuontiöljystä.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Itäsuomalaisessa 25.10.2024. Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -kirja on luettavissa verkkosivuillamme.
Kuva: Eksergia.fi (CC BY 2.0)