Kolumni: Varakkaiden etujärjestöt kaappasivat kasvukeskustelun
Julkaisemme joulun aikaan toiminnanjohtajamme Lauri Finérin Itäsuomalaiseen vuonna 2025 kirjoittamia kolumneja. Kevään kehysriihen alla hän ennakoi hallituksen juonivan rikkaille veroalea – sittemmin sellainen myös saatiin.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Itäsuomalaisessa 29.3.2025. Lue kehysriihen lopullisista päätöksistä talouspolitiikan asiantuntijamme Jussi Systän kirjoituksesta. Murron työryhmän raportin ehdotuksia on perattu tarkemmin Veropolitiikkablogissamme.
Petteri Orpon hallitus valmistautuu huhtikuun kehysriiheen, jossa se päättää loppukautensa talouspolitiikasta. Riihen teemana tulee olemaan kasvu.
Sitä varten Orpo asetti viime syksynä työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Riston Murron vetämän työryhmän, jonka tehtävänä oli pohtia toimia kasvun vauhdittamiseksi. Työryhmä antoi loppuraporttinsa helmikuun lopussa. Jutun juoni alkoi kuitenkin selvitä jo hyvissä ajoin ennen sitä, kun suuryritysten ja varakkaiden etujärjestöt kaappasivat kasvukeskustelun veroale-ehdotuksillaan.
Niiden kärkiehdotukseksi nousi perintö- ja lahjaveron poisto. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto esitti senkin päälle tuntuvia veronalennuksia. Sen aiempi huoli julkisesta taloudesta kaikkosi, kun omalle väelle haluttiin yli kolmen miljardin euron verojen laskua.
Tutkijajoukko tyrmäsivät esitykset samoin tein. Veronalennukset eivät maksaisi itseään takaisin. Esimerkiksi perintöveron poisto tai yritysveroprosenttien alentaminen ei ole ylipäänsä tehokas keino vauhdittaa kasvua. Vain elinkeinoelämän oma tutkimuslaitos Etla kiisti tutkimustulokset.
Murron työryhmä asettui loppuraportillaan elinkeinoelämän lobbarien jatkoksi. Sen veroesityksiä ei tutkimustiedolla perusteltu. Ja niitä riitti. Perintöveron poiston lisäksi raportissa on 17 erilaista veroehdotusta. Ne voisivat heikentää julkista taloutta jopa miljardiluokassa.
Työryhmä tekee raportissaan sinänsä oivan havainnon siitä, että taloutta ja yrityskenttää pitää Suomessa uudistaa. Uutta ei kuitenkaan synny vanhoilla keinoilla, jotka on huonoiksi todettu.
Erikoisinta on, että ehdotuksilla puhkottaisiin veropohjaa. Se avaisi ovia talousrikollisuudelle ja veronkierrolle, vaikka päinvastoin tiiviitä veropohjia pidetään kasvun kannalta parempina. Työryhmä esittää muun muassa Suomen ulkomaille maksettavien osinkojen veronperimismallin vesittämistä, vaikka sillä on onnistuttu vähentämään tehokkaasti kansainvälistä verovilppiä. Samaan aikaan hyväksi todettua mallia ollaan ottamassa käyttöön koko EU:ssa.
Työryhmän esityksistä hyötyisivät lähinnä varakkaat sijoittajat ja suuryritykset. Se puolittaisi suurten yli 150 000 euron pääomatulo-osinkojen veron 28,9 prosentista 13,6 prosenttiin. Pienempien osinkojen vero hieman nousisi.
Työryhmä tekee raportissaan sinänsä oivan havainnon siitä, että taloutta ja yrityskenttää pitää Suomessa uudistaa. Uutta ei kuitenkaan synny vanhoilla keinoilla, jotka on huonoiksi todettu. Varakkaiden veroja on alennettu Suomessa ja kaikkialla maailmassa 1980-luvulta alkaen, mutta kasvu on ollut aiempia vuosikymmeniä heikompaa. Ainoastaan superrikkaiden varallisuuden ja suuryritysten voittojen kasvu on kiihtynyt.
Aidosti uutta ei synny ilman aikaa ottaa selvää, tutkimusta, monipuolista osaamista, keskusteluja. Tässä mielessä Murron työryhmä sai huonot kortit. Se koostui lähinnä elinkeinoelämän edustajista ja aikaa oli muutama kuukausi. Näistä lähtökohdista ei ollut ihme, että elinkeinoelämä pelasi korttinsa työryhmän käteen.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Itäsuomalaisessa 29.3.2025. Lue kehysriihen lopullisista päätöksistä talouspolitiikan asiantuntijamme Jussi Systän kirjoituksesta. Murron työryhmän raportin ehdotuksia on perattu tarkemmin Veropolitiikkablogissamme.
Kuva: Brett Jordan (CC BY 2.0)