Kaisa Kotakorpi

Professori Kaisa Kotakorpi: Ansiotuloveromuutosten vaikutukset työllisyyteen melko pieniä

Kalevi Sorsa -säätiö järjesti ensimmäisen Veroareena-seminaarin Helsingin Oodi-kirjastossa perjantaina 24.2.2023 teemalla eriarvoisuus ja verotus. Taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi käsitteli Veroareenan esitelmässään ansiotuloverotuksen vaikutuksia työllisyyteen, muuttoliikkeeseen ja eriarvoisuuteen. Lisäksi hän esitteli esimerkkilaskelmia siitä, miten eri vero- ja menosopeutustoimet vaikuttaisivat tulonjakoon. Kotakorven esitelmän voi katsoa säätiön YouTube-kanavalta.

Tampereen yliopiston taloustieteen professori ja Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Kaisa Kotakorpi käsitteli esitelmässään ansiotuloverotuksen vaikutuksia koskevia tutkimuksia. Lisäksi hän esitteli Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden tuoreita laskelmia eri sopeutustoimien tulonjakovaikutuksista.

Tuloveromuutosten vaikutukset käyttäytymiseen varsin pienet

Tuloverotuksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia työllisyyteen tarkastellaan yleensä niin kutsutun verotettavan tulon jouston kautta, joka kuvaa sitä, miten verotettavan tulon määrä muuttuu, kun veroastetta muutetaan.

”Tuloveron korotukset hyvin todennäköisesti kasvattavat verotuloja”, Kotakorpi arvioi Suomea koskevien tutkimusten perusteella (ks. myös tämä Kotakorven ja Tuomas Matikan artikkeli).

Kotakorven mukaan sama arvio koskee myös tilanteita, joissa ansiotuloveronkorotukset kohdistuvat suurituloisimpiin. Se johtuu muun muassa siitä, että tutkimusten mukaan ansiotuloveromuutosten ja ylipäänsä taloudellisten kannusteiden vaikutukset työllisyyteen ja tulonmuodostukseen ovat melko pieniä.

Tuoreen Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimusartikkelin perusteella näyttää myös siltä, että yleisen ansiotuloverotuksen tason vaikutus muuttoliikkeeseen on vähäinen. Kotakorpi päätteleekin, että ”yleistä tuloveroa ei ole syytä muuttaa maastamuuton vuoksi”.

Verosopeutus kohdistuisi suurituloisiin – menoleikkaukset pienituloisempiin

Kotakorven esittelemät maaliskuun alussa julkaistut Verotutkimuksen huippuyksikön tulonjakolaskelmat osoittavat, että sopeutuksen vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, miten ne toteutetaan.

”Etuuksien leikkaus kohdistuu pienituloisiin ja veronkorotus suurempituloisiin”, tiivisti Kotakorpi keskeiset havainnot.

Kotakorven esittelemät esimerkkilaskelmat koskivat noin miljardin euron suuruisia sopeutustoimia, joissa sopeutus toteutettaisiin joko leikkaamalla sosiaalietuuksia, korottamalla ansio- ja pääomatuloveroa tai korottamalla arvonlisäveroa. Kotakorpi korosti, että laskelmat eivät ole sellaisenaan ehdotuksia sopeutuksen toteutukseen, vaan niiden tarkoitus oli hahmottaa eri toimien vaikutuksia.

***

Veroareena on jatkossa vuosittain järjestettävä verotuksen ajankohtaisia kysymyksiä tarkasteleva foorumi, joka on suunnattu talouden ja verotuksen asiantuntijoille sekä päätöksentekoon osallistuville. Seuraava Veroareena järjestetään alkuvuodesta 2024.

Vuoden 2023 Veroareenassa esitelmän pitivät Kotakorven lisäksi poliittisen taloustieteen tutkija ja vanhempi lehtori David Hope Lontoon King’s Collegesta, professori Pekka Nykänen Tampereen yliopistosta, VTT Anna Rajavuori Kalevi Sorsa -säätiöstä sekä professori (emeritus) Matti Tuomala Tampereen yliopistosta. David Hopen esitelmän voi katsoa täältä. Videot muista esitelmistä julkaistaan lähiaikoina.

Lisäksi Veroareenan debateissa puhuivat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.), kansanedustaja Matias Marttinen (kok.), vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikare ja säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter