Kreikan ja Makedonian välinen nimikiista – ikuisuuskysymys?
Ikuisuuskysymys, vaihtaako Makedonia nimeä ja millä ehdoin, nostettiin pöydälle taas tällä viikolla, kun nimikiistan sovittelija YK:n erityislähettiläs Matthew Nimetz vieraili sekä Ateenassa että Skopjessa. Kiistaan on pyritty löytämään ratkaisua koko Makedonian itsenäisyyden ajan, mutta neuvottelut nimen muuttamiseksi eivät toistaiseksi ole tuottaneet tulosta. Kiistassa on kysymys siitä, että Kreikka ei hyväksy Makedonia-nimeä, koska Kreikalla on samanniminen maakunta. Kreikka epäilee, että nimen hyväksyminen johtaisi Makedonian alueellisiin vaatimuksiin.
Viimeisin Nimetzin nimiehdotus keväällä oli the Upper Republic of Macedonia, ja myös tällä viikolla käydyissä nimikeskusteluissa ylä-etuliite on ollut mukana. Kreikalla on kuitenkin edelleen kaksi ongelmaa liittyen nimiehdotukseen. Se näkisi ylä-liitettä käytettävän mieluummin sanan Makedonia kuin sanan tasavalta edessä. Kreikka ei myöskään ole hyväksynyt Nimetzin ehdotusta, että uutta nimeä käytetään vain tietyssä laajuudessa vaan vaatii nimeä käytettävän kaikissa yhteyksissä myös Makedonian rajojen sisäpuolella.
Kansainväliseltä yhteisöltä Makedonia on saanut sympatiaa, ja useat maat ovat tunnustaneet Makedonian sen nykyisellä nimellä Makedonian tasavalta. Kuitenkin esimerkiksi EU-yhteyksissä Makedonian nimeen lisätään FYROM (Former Yugoslav Republic of Macedonia) -liite.
Kreikalla kiistan ratkaisemattomuus sopii. Talousahdingossa kamppailevan Kreikan poliittisille johtajille nimimyönnytys voisi olla sisäpoliittisesti hankala ottaen huomioon tämän hetkisen yhteiskunnallisen ilmapiirin. Kreikka on vahvistanut sanomaansa torjumalla sekä Makedonian presidentin että pääministerin yhteydenotot maiden välisen tapaamisen järjestämiseksi.
Ulkopuolisista ehkä järjettömältä vaikuttavalla kiistalla on kuitenkin vakavia seurauksia, mutta vain toiselle kiistan osapuolelle – Makedonialle. Kreikan veto-oikeus on estänyt Makedonian liittymisen Natoon vuonna 2008 ja EU:n jäsenyysneuvottelujen aloittamisen. Makedonian on ratkaistava nimikysymys ennen kuin EU-jäsenyys on mahdollinen.
Monietnisen Makedonian suurimmalle vähemmistölle albaaneille maan nimellä ei ole suurtakaan merkitystä vaan ainoastaan maan EU-näkymillä. Maan sisäistä (etnistä) jakautumista nimikysymyksessä kuvaa hyvin erikoinen sisäpoliittinen tilanne, kun Makedonian suurimman albaanipuolueen, DUI:n (Democratic Union for Integration) puheenjohtaja vieraili Ateenassa siitä huolimatta, että Makedonian poliittisen johdon tapaamisyritykset on Kreikan puolelta torjuttu.
Ahmeti kertoi aloittaneensa Kreikassa keskustelun nimikysymyksestä, mutta varsinaisista nimiehdotuksista tapaamisessa ei keskusteltu. Ahmeti sanoi myöhemmin, että nimiehdotukset “the Republic of Upper Macedonia” tai “the Republic of North Macedonia” sopivat albaaneille, koska kompromissi nimikysymykseen on löydyttävä. Hän painotti Makedonian vaihtoehtoina olevan EU-integraation tai eristäytymisen.
Sen sijaan päähallituspuolue VMRO-DPMNE, on makedonipääministerinsä johdolla keskittynyt lähinnä ärsyttämään kreikkalaisia lisää muun muassa Skopje 2014 -projektillaan, jonka tuloksena Makedonian pääkaupunkiin Skopjeen on pystytetty hallintorakennuksia ja patsaita antiikin tyyliin. Keskustassa komeilee muun muassa jättimäinen Aleksanteri Suuren patsas. Projektillaan Makedonia vihjaa hahmojen perinnön kuuluvan Kreikan sijaan Makedonialle.
Kiistan jatkuessa ratkaisemattomana, voi sillä olla jopa Makedonian vakautta horjuttavia sisäpoliittisia seurauksia, jos etniset suhteet kiristyvät maan EU-integraationnäkymien heikentyessä. Nimen muuttaminen vaatisi yhteiskunnallista konsensusta ja poliittista vastuuta kaikilta Makedonian puolueilta, mitä nykyisessä tilanteessa voi olla vaikeaa saavuttaa. Ratkaisun löytyminen riippuu myös kansainvälisen yhteisön aktiivisuudesta asiassa.