Kristina Stenman: Perusoikeuksista ei voi tinkiä edes kriisiaikana

Kalevi Sorsa -säätiö järjesti syyskuussa nuorille suunnatun Reilun siirtymän retriitin. Juristi ja aiemmin yhdenvertaisuusvaltuutettuna toiminut Kristina Stenman puhui tilaisuudessa perusoikeuksista, syrjinnän kiellosta ja yhdenvertaisuudesta. Esityksen voi katsoa säätiön Youtube-kanavalta.

Stenman muistutti, että Suomessa perustuslaki muodostaa demokraattisen oikeusvaltiomme perustan. Siihen perustuvat muun muassa kansanvalta, vallan kolmijako ja sitoutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perusoikeudet asettavat esimerkiksi palveluille vähimmäistason, josta ei voida tinkiä edes kriisiaikana. Eräät viime vuosien lakimuutokset ovat kuitenkin herättäneet vakavia huolia ihmisoikeuksien toteutumisesta. Ongelmallisena voidaan pitää esimerkiksi niin kutsuttua käännytyslakia, joka mahdollistaa joissain tilanteissa turvapaikanhakijoiden käännyttämisen ilman hakemuksen käsittelyä (nk. pushback-menettely). 

Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintä voi olla suoraa, välillistä, häirintää tai mukautusten epäämistä. Syrjintä voi olla myös ohje tai käsky syrjiä. Stenman korosti, että syrjintä on kiellettyä niin julkisessa kuin yksityisessäkin toiminnassa – esimerkiksi vuokranantaja ei voi kieltäytyä vuokraamasta asuntoa etnisen taustan perusteella. Myös puuttumattomuus häirintään voi täyttää syrjinnän tunnusmerkit. 

Stenman nosti esiin koronapandemian aikaiset toimet esimerkkinä tilanteista, joissa erilainen kohtelu voi olla perusteltua hyvästä syystä. Ikääntyneiden erityiset rajoitukset olivat tavoitteeltaan hyväksyttäviä, mutta herättivät keskustelua niiden oikeasuhtaisuudesta. Hän muistutti, että yhdenvertaisuuden edistäminen on aktiivinen velvollisuus: työnantajien, oppilaitosten ja viranomaisten on suunnitelmallisesti arvioitava ja edistettävä yhdenvertaisuutta. 

Ajankohtaisissa lakihankkeissa Stenman kiinnitti huomiota siihen, että säästötoimien vaikutuksia ei aina arvioida perusoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta riittävästi. Monet viime vuosien sosiaaliturvaan ja maahanmuuttoon liittyvät lakimuutokset ovat kohdistuneet erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiperheisiin, ikääntyneisiin ja maahanmuuttajiin. 

Lopuksi Stenman kehotti osallistujia seuraamaan ja käyttämään perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tietoa, jota tuottavat esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiainvaltuutettu sekä vanhusasiavaltuutettu. THL ja KELA tuottavat myös paljon hyödyllistä tilasto- ja muuta materiaalia, jotka liittyvät hyvinvointiin, terveyteen ja syrjäytymisen riskeihin. Stenman rohkaisi nuoria haastamaan päätöksentekijöitä ja tuomaan keskusteluun yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusnäkökulmia kaikilla tasoilla, joilla he toimivat.  

Katso koko luento (25 minuuttia) säätiön Youtube-kanavalta.