Live stream: Valta kuuluu kansalle – Power to the people
Ohjelma – Programme
8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi
9.00-9.15 Tervetuloa ja avaus
Mikko Majander, Kalevi Sorsa –säätiön toiminnanjohtaja
Jutta Urpilainen, valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja
9.15–10.30 Vahvempi kansalainen – demokraattisempi EU?
EU:ssa vietetään Euroopan kansalaisen teemavuotta ja valmistaudutaan Euroopan parlamentin vaaleihin. Samalla yli puolet EU-kansalaisista kokee EU:n enemmän epädemokraattiseksi kuin demokraattiseksi, komission toimivaltaa on kasvatettu ja suuria talouspoliittisia päätöksiä on tehty ohi Euroopan parlamentin ja demokratia on koetuksella myös EU:n jäsenmaissa. Miten kansalaisuutta ja EU:n legitimiteettiä voidaan vahvistaa? Saadaanko demokratiavaje kurottua umpeen uusilla rakenteilla tai politiikalla?
Prof. Bruno Liebhaberg, varapuheenjohtaja ja tieteellisen neuvoston puheenjohtaja, Foundation for European Progressive Studies (FEPS), Gauche Réformiste Européenne –ajatuspajan johtaja
Kommentti: Kimmo Elo, yliopistonlehtori, Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen laitos
Keskustelua, puhetta johtaa FSD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.)
10.45–12.15 Demokratia vaarassa: markkina- jayritysvallan nousu
Keskustelussa uusliberalismista viitataan usein markkinoihin ja valtioon. Joidenkin talous- ja yhteiskuntatieteilijöiden mukaan uusliberalismi on kuitenkin myös johtanut suurten yritysten ja niiden suhteettomaan vaikutusvallan kasvuun. Kuinka vaikutusvaltaisia suuret yritykset ovat politiikassa? Minkälaisen haasteen yritysvalta asettaa eurooppalaiselle demokratialle? Mitä voidaan tehdä ylikorostuneen yritysvallan hillitsemiseksi?
Susan George, yhteiskuntatieteilijä-aktivisti, Transnational Institutin puheenjohtaja
Kommentti: Teivo Teivainen, maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto
Keskustelua
12.15-13.15 Lounas (omakustanteinen)
13.15-13.45 Demokratian tila ja tulevaisuus
Presidentti Tarja Halonen
13.45-15.00 Mikä demokratia? Eurooppalaisen demokratiatuen periaatteet ja käytännöt
Demokratian tukeminen on finanssikriisistä huolimatta vahvasti eurooppalaisella agendalla. Historialliset arabikevään kansannousut ovat vahvistaneet uskoa demokratian kysynnälle. Euroopan lähialueilla on kuitenkin omat haasteensa demokratian juurruttamiseksi, joiden käsittely tuo esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä demokratiatuen näkökulmista, periaatteista ja käytännöistä. Mitkä ovat EU:n lähialueen demokratisoitumisen näkymät? Miten EU tukee lähialueidensa demokratisoitumista ja millaista demokratiaa tavoitellaan? Miten toimintaa pitäisi muuttaa että se paremmin vastaisi kohdemaiden tarpeisiin?
Ingrid Wetterqvist, demokratiatuen neuvonantaja, Euroopan ulkosuhdehallinto
Milja Kurki, kansainvälisten suhteiden professori, Aberystwythin yliopisto
Keskustelua, puhetta johtaa suurlähettiläs Kari Karanko (eläkkeellä)
15.00-15.30 Kahvitauko
15.30-16.45 Paneelikeskustelu: Edustuksellista vai suoraa demokratiaa?
Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa on pitkään ollut lasku-uralla. Euroopan parlamentin vaaleissa äänesti vain vähän yli 40 prosenttia äänioikeutetuista. Hiipuuko edustuksellisen demokratian legitimiteetti äänestysaktiivisuuden laskun myötä? Onko suorasta demokratiasta sen tueksi tai peräti korvaajaksi? Mikä on puolueiden ja kansanäänestysten sija kansalaisaloitteiden ja nettidemokratian Suomessa?
Tuija Brax, kansanedustaja, Vihreät
Taru Tujunen, puoluesihteeri, Kokoomus
Eero Vainio, varapuheenjohtaja, SDP
Jenni Rinne, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Paneelia johtaa Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander.
16.45–17.00 Seminaarin päätös