Makedonia matkalla EU:hun?

Makedonian integraatio EU:hun on hiljattain ottanut kaksi valtavaa askelta eteenpäin. Ensin kesäkuun puolivälissä saavutettiin sopu Kreikan ja Makedonian väliseen nimikiistaan: Molemmat maat hyväksyisivät Pohjois-Makedonian tasavallan Makedonian uudeksi nimeksi. Toiseksi kesäkuun lopussa EU:n neuvosto otti positiivisen kannan komission suositukseen aloittaa jäsenyysneuvottelut Makedonian ja Albanian kanssa. Tämä on Suomenkin kannalta merkittävää, sillä jäsenyysneuvotteluiden ehdollinen aloitusajankohta osuu kesään 2019, jolloin Suomesta tulee EU:n puheenjohtaja.

Nimikiista on hiertänyt Makedonian ja Kreikan välejä vuodesta vähintään siitä asti, kun Makedonia itsenäistyi Jugoslaviasta 1991. Kreikan pohjoinen maakunta on myös nimeltään Makedonia ja erimielisyys Makedonia-sanan käytöstä on sulkenut ovet Makedonian länsi-integraatiolta. Vuonna 2008 Kreikka käytti veto-oikeuttaan ja esti Makedonian pääsyn Natoon – ainakin nimikiistan selviämiseen asti. Samalla sulkeutui ovi EU:hun.

Kun länsi-integraatio ei ollut mahdollista, Makedoniassa alkoi sulkeutuneisuuden aika, joka kesti noin vuosikymmenen. Rauhanomaisesti ja Balkanin standardeilla lupaavasti alkanut itsenäisyys vaihtui autoritäärisyyteen ja etnisten jakolinjojen vahvistamiseen. Kärjistäen voidaan sanoa, että maan edun ja kehittämisen sijasta poliitikot keskittyivät henkilökohtaisen edun tavoitteluun ja vierittivät syyn taantumuksesta Kreikan ja nimikiistan harteille.

Jäävuoren huippuna mainittakoon, että vuonna 2015 tapahtunut tietovuoto paljasti silloisen pääministerin Nikola Gruevskin luvatta salakuunnelleen tuhansia kansalaisiaan kansalaisjärjestö- ja oppositiojohtajista aina hänen omiin puoluetovereihinsa. Salakuunteluskandaalista alkoi protestiaalto, joka lopulta kaatoi maata kymmenen vuotta itsevaltaisesti hallinneen regiimin. Makedoniaan saatiin uusi hallitus kesällä 2017. Nimikiistan ratkaiseminen oli uuden hallituksen asialistan kärkipäässä, sillä pitkässä juoksussa kaikki Makedonian kehitys on siitä kiinni.

Makedonia lähti ratkaisemaan nimikiistaa saattamalla loppuun ystävyyssopimuksen neuvottelemisen EU-naapurinsa Bulgarian kanssa. Ystävyyssopimus astui voimaan alkuvuodesta 2018 ja siinä Bulgaria mm. tunnustaa Makedonian alueellisen olemassaolon ja pyrkii ratkaisemaan eriäviä historiakäsityksiä. Nämä loivat paremmat asetelmat ongelmien ratkaisemiseksi myös Kreikan kanssa – vaikka bulgarialaisetkaan eivät tunnustaneet makedonian keiltä ja etnisyyttä slaaviperheestä erilliseksi.

Toisin kuin ystävyyssopimuksen neuvotteleminen Bulgarian kanssa, uusi neuvottelut Kreikan kanssa nimikiistan ratkaisemisen puhtaalta pöydältä. Toisaalta Kreikka talouskurimuksensa johdosta oli täysin erilaisessa neuvotteluasemassa EU:n suuntaan kuin nousukauden huipulla reilu kymmenen vuotta sitten.

Nimikiistaa ratkaistiin ministeritason neuvotteluissa, joita fasilitoi YK:n asettama selvittäjä, yhdysvaltalainen veteraanidiplomaatti Matthew Nimetz. Neuvotteluissa kartoitettiin molemmille osapuolille hyväksyttävissä olevaa kompromissia. Kiistakohtia oli monta, Kreikka halusi, että nimimuutos tehdään ”erga omnes” eli kaikilla tasoilla – Makedonialle helpompaa olisi ollut pitää kiinni omasta makedoniankielisestä perustulaillisesta nimestään kotimaisessa käytössä ja käyttää kansainvälisesti toista nimeä, jossa Makedonian edessä olisi ollut jokin määre. Tosin luonnollisesti Kreikka vastusti koko Makedonia-sanaa nimessä, määreestä riippumatta. Neuvottelut olivat vaikeita ja herkkiä, sillä vastakkain oli kansallinen identiteetti rajan molemmin puolin.

Lopulta kesäkuussa 2018 paljastettiin, että Makedonian tasavallan uusi molemmille maille hyväksyttävissä oleva nimi olisi Pohjois-Makedonian tasavalta, josta tulisi Makedonian uusi perustuslaillinen nimi erga omnes. Kreikan ja Makedonian pääministerit allekirjoittivat sopimuksen ja se on jo ehditty hyväksyä Makedonian parlamentissa. Vähemmän yllättäen Makedonian presidentti on kieltäytynyt vahvistamasta lakia, mutta parlamentti äänestää siitä uudestaan nyt heinäkuun alkupäivinä.

Lisäksi nimenmuutos on määrä viedä kansanäänestykseen Makedoniassa. Kansanäänestyksen kysymyksenasettelu on edelleen auki, mutta tavoitteena on, että samalla voitaisiin äänestää myös EU-jäsenyydestä ja Euro-atlanttisesta integraatiosta, joita 75-80% makedonialaisista kannattaa.

Tässä vaiheessa kansalle lienee selvä, että EU:hun pääsemiseksi nimi pitää muuttaa ja sen varaan Makedonian hallitus on kiinnittänyt myös oman tulevaisuutensa kansanäänesyksen positiiviseen tulokseen.

Jos ja toivottavasti kun nimenmuutos saa kansanäänestyksessä tuen makedonialaisten enemmistöltä, se pitää vielä ratifioida Kreikassa. Kreikan hallitus on jo Makedonian kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ilmoittanut EU:lle ja NATO:lle, etteivät he enää vastusta Makedonian liittymistä kyseisiin organisaatioihin. Kuitenkin Kreikan parlamentin on yhä ratifioitava sopimus ja Kreikan hallituksella on parlamentissa hiuksenhieno 152 enemmistö 300 paikasta.

Makedonian vuosien 2017-18 positiivisen kehityksen valossa EU:n komissio esitti jo keväällä 2018, että jäsenyysneuvottelut Makedonian, samoin kuin Albanian kanssa voitaisiin aloittaa. Huippukokouksessaan kesäkuussa 2018 EU:n neuvosto otti lopulta saman kannan. Esitykselle kriittisiä olivat erityisesti Macronin Ranska ja sen lisäksi Hollanti, mutta lopulta neuvoston kompromissi oli, että jäsenyysneuvottelut voitaisiin aloittaa kesällä 2019 mikäli molemmissa maissa käynnissä olevat uudistukset jatkuvat menestyksekkäästi. Välissä ovat myös ensi kevään eurovaalit.

Vaikka EU-jäsenyysneuvottelut ensi vuonna päästäisiin aloittamaan, matka varsinaiseen jäsenyyteen on pitkä, vaikka neuvottelut päästäisiin aloittamaan tässä aikataulussa. Montenegrolle ja Serbialle, joilla neuvottelut ovat olleet käynnissä jo vuosia, liittyminen voisi olla ajankohtaista aikaisintaan 2025 – mikäli kaikki menee putkeen. Makedonialle ja Albanialle liittyminen olisi todennäköisesti mahdollista aikaisintaan 2030-luvulla.

NATO-integraation suhteen aikataulu saattaa olla paljon nopeampikin. Makedonia odottaa saavansa kutsun puolustusliiton jäseneksi niinkin pian kuin seuraavassa Naton huippukokouksessa, heinäkuun puolivälissä 2018. Albania on jo Naton jäsen.

Makedonian lähihistoria on osoittanut, että mikäli EU-prosessia tai perspektiiviä prosessista ei ole, ei positiivinen kehitys ole itsestäänselvyys. Siksi nyt Suomessakin olisi hyvä herätä siihen, että EU:n laajentuminen Länsi-Balkanilla ja jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen Makedonian ja Albanian kanssa saattaa olla hyvinkin olla yksi tulevan EU-puheenjohtajuuskautemme ajankohtaisista asioista. Varsinkin, kun puheenjohtajuutta valmistellaan kolmen perättäisen puheenjohtajamaan troikassa ja meidän troikkamme koostuu Suomen lisäksi Romaniasta ja Kroatiasta, joille teema on jo maantieteellisistäkin syistä hyvin tärkeä.

 

Samuli Sinisalo

Samuli Sinisalo (MA) vastaa Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta. Sorsa-säätiö on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa Suomen ulkoministeriön tuella vuodesta 2008 lähtien.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter