Makedonian monimutkainen demokratia
Makedoniassa pidettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit sunnuntaina 11.12.2016. Makedonian demokraattinen historia on lyhyt ja skandaalien sävyttämä. Vuodet 2006-2016 valtaa pitänyt kansallisoikeistolainen VMRO DPMNE -puolue on vuosien varrella ryvettynyt erilaisissa korruptiosyytteissä ja salakuunteluskandaalissa, mutta siitä huolimatta se lähti vaaleihin paalupaikalta mielipidemittauksissa. Päähaastajana on sosialidemokraattinen SDSM-puolue. Lisäksi albanialaisvähemmistöllä on omat puolueensa: DUI, DPA ja näiden vaalien yllättäjä BESA.
Makedonian demokraattinen historia on lyhyt, se alkaa Jugoslavian hajoamisesta 1990-luvun alussa. Siitä saakka VMRO DPMNE ja SDSM ovat vuorotelleet hallitusvastuuta. Ensimmäiset parikymmentä vuotta Makedonia oli Balkanin johtotähti. Se oli ainoa entisen Jugoslavian tasavalta, joka 90-luvulla selvisi Jugoslavian hajoamisesta ilman sotaa. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittuneista etnisistä levottomuuksista huolimatta Makedonia sai EU:n hakijamaan statuksen jo vuonna 2005. Kuitenkin vuodesta 2006 kehitys on junnannut paikoillaan.
Makedonian politiikassa skandaalit ovat seuranneet toistaan. Vuoden 2012 lopulla median ja opposition edustajat poistettiin voimakeinoin parlamentin istuntosalista ennen seuraavan vuoden budjetin hyväksymistä. Tästä seurasi pitkä boikotti, jolloin oppositio ei osallistunut parlamenttityöhön ollenkaan. Keväällä 2014 paljastui salakuunteluskandaali. Tietovuoto paljasti VMRO DPMNE:n johtajan Nikola Gruevskin, silloisen pääministerin, salakuunnelleen tuhansia makedonian kansalaisia salaisen poliisin avulla. Joukkoon kuului opposition ja kansalaisjärjestöjen edustajia, mutta myös muita ministereitä ja pääministerin oman kabinetin jäseniä. Paljastusta seurasivat mittavat mielenosoitukset kesällä 2014. Painostuksen lopputuloksena aloitettiin prosessi, joka tähtäsi ennenaikaisiin vaaleihin.
Puolentoista vuoden viivästys skandaalista vaaleihin johtui siitä, että vapaiden vaalien edellytysten täyttymiseksi tarvittiin huomattava määrä uudistuksia joiden läpivieminen oli haastavaa ja aikaa vievää. Päävaatimukset vuonna 2014 olivat 1) Pääministerin ero ja väliaikaisen hallituksen muodostaminen, 2) Uusi medialaki, joka turvaisi puolueettoman uutisoinnin kansallisessa yleisradioyhtiössä, 3) Erikoissyyttäjän asettaminen tutkimaan hallituksen korruptiosyytteitä Skopje 2014 -hankkeeseen liittyen ja 4) Haamuäänestäjien poistaminen äänestäjärekisteristä. Kyseessä oli siis avoimen demokratian perusedellytysten toteuttaminen, mutta siinäkin on ollut ongelmia.
Vaatimuksiin suostuttiin, mutta siihen tarvittiin opposition ja kansalaisjärjestöjen värikästä vallankumousta, jossa hallintorakennuksia ja monumentteja maalattiin, sekä EU:n ja USA:n neuvottelupainostusta. Eteneminen ei myöskään ollut saumatonta, Makedonian presidentti mm. armahti ennaltaehkäisevästi 56 korruptiosta syytettyä henkilöä, mutta joutui myöhemmin vetämään armahduksensa takaisin. Hallitus myös otti kertaalleen takaisin oppositiolle luovuttamansa ministeriöt ja erikoissyyttäjän ja salaisen poliisin yhteistyössä on ollut mutkia matkassa. Vaalipäiväkin siirrettiin huhtikuulta 2016 ensin kesäkuulle, ja lopulta joulukuulle 2016.
Tekstiä kirjoitettaessa, molemmat puolueet, hallituksessa istunut VMRO DPMNE ja oppositiossa ollut SDSM ovat julistautuneet vaalien voittajaksi. Lähitunnit ja -päivät näyttävät miten tilanne kehittyy. Varmaa on vain se, että jatko ei tule olemaan mutkaton.
Samuli Sinisalo,
Hankekoordinaattori
Kalevi Sorsa -säätiö on vuodesta 2008 asti tukenut demokratiakehitystä Makedoniassa. Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten toimintakapasiteettia kansalais- ja poliittisissa järjestöissä, sekä rakentaa foorumeita demokraattiselle keskustelulle. Hanketta toteutetaan Ulkoministeriön tuella, yhteistyössä makedonialaisen Progress Institute for Social Democracyn kanssa ja siitä vastaa Samuli Sinisalo.