Makedonian opintovierailu 21.-25.9.2015: Matkablogi, osa 1

Kirjoittaja Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö

Ensimmäinen kokonainen päivä Makedoniassa! Päivä alkoi vierailulla maan 1930-luvulla rakennettuun parlamenttiin, jossa tapasimme paikallisen demaripuolueen joukosta valitun varapuhemiehen. Demarithan ovat boikotoineet parlamenttia alkaen joulusta 2012, kun poliisit kävivät kantamassa demarikansanedustajat ulos parlamentista kesken budjetti-istunnon, jossa oli tarkoitus hyväksyä satojen miljoonien eurojen rakennusprojektit Skopjen keskustaan (tästä lisää myöhemmin). Demarit kannettiin ulos ja budjetti hyväksyttiin, ja parlamenttiin oppositio palasi vasta kuluvan kuun alusta lähtien.

Miksi demarit siis palasivat parlamenttiin? Syynä on kesän aikana opposition ja hallituksen välille neuvoteltu sopu. Yhdysvaltain ja Euroopan Unionin painostuksesta laaditun sopimuksen mukaan vaalilakeja uudistetaan, vaalirekisteri puhdistetaan olemattomista äänestäjistä, erityinen syyttäjä nimitetään tutkimaan poliittisia rikoksia, valtio-omisteisen median johto vaihdetaan puolueettomampaan, demaripuolue saa haltuunsa vara- tai varsinaisen ministerin paikat muutamasta avainministeriöstä ja tärkeimpänä kaikista hallitus eroaa ensi vuoden alussa ja väliaikainen hallitus luotsaa Makedonian uusiin vaaleihin, jotka on tarkoitus pitää huhtikuussa 2016. Näillä ehdoilla demarit ovat suostuneet lopettamaan boikottinsa ja ovat nyt istuneet kolme viikkoa parlamentissa.

Parlamentin varapuhemies – tai tässä tapauksessa -nainen – antoi meille hyvän katsauksen paikalliseen tilanteeseen. Yllä mainituista ehdoista on ehditty täyttää vasta erityisen syyttäjän nimittäminen, joka sekin saatiin aikaan vasta kansainvälisen yhteisön painostuksesta takarajaksi asetettua päivää edeltäneenä yönä. Nyt tehtävää hoitaa kuitenkin opposition nimeämä edustaja, ja seuraavaksi kohteena on vaalireformi.

Käsityksen vaalilakien ja -rekisterin uudistamisen massiivisuudesta saa kun kuulee, että Makedonian 1,8 miljoonasta äänestäjästä peräti 0,8 miljoonaa on ”kadoksissa”: pääosin ulkomailla tai kuolleita. Näiden 800 000 haamuäänestäjän paperit voidaan tarvittaessa jakaa hallituksen tukijoille, jotka pääsevät sitten äänestämään kahdesti tai useamminkin – ensin omilla ja sitten saamillaan haamupapereilla. Varapuhemies kertoi myös tapauksesta, jossa eräs albaaniperheen pää oli tuonut mukanaan 20 ulkomaille muuttaneen perheenjäsenensä henkilötodistukset ja äänestänyt jokaisen puolesta – työtä siis riittää, kun vaaliuudistus yritetään nuijia läpi lokakuun 20. päivään mennessä!

Parlamenttivierailun jälkeen tapasimme paikallisen journalistiliiton varapuheenjohtajaa, jonka katsaus makedonialaiseen mediaan oli erittäin mielenkiintoinen. Maan mediakenttä on vahvasta valtion kontrollista huolimatta melkoisen sirpaloitunut: maan noin 1 000 journalistia työskentelevät noin 250 eri paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Huolestuttavaa kyllä, väkivaltaiset hyökkäykset journalisteja vastaan ovat selvästi lisääntyneet viimeisten kuukausien aikana, ja etenkin hallituksen sietokynnys kritiikille on melko tarkalleen nolla.

Seuraus edellisestä on arvattava: kiinnostus opiskella journalismia on romahtanut viime vuosina, etenkin kun journalisteja vastaan hyökänneitä henkilöitä ei tunnuta käytännössä koskaan saatavan kiinni. Viimeisen kuuden vuoden aikana Makedonia on myös syöksynyt lehdistönvapautta arvioivalla indeksillä peräti 90 sijaa alaspäin – romahdus, joka vastaa muissa maissa esimerkiksi sisällissotaa tai massiivista talouskriisiä.

Peruutuksen vuoksi iltapäivän viimeiseksi viralliseksi ohjelmaksi jäi vierailu Friedrich Ebert Stiftungin (FES) paikalliseen konttoriin ja tutustuminen Makedonian AY-liikkeen tilanteeseen. FES:n edustaja antoi historiallista taustaa tilanteelle, ja palasi puheenvuorossaan useita kertoja Jugoslavian aikaiseen järjestelmään, jossa työläisneuvostot osallistuivat päätöksentekoon ja yritysjohtajien valintaan työpaikoillaan. Sosialismin romahdusta seurannut vapaa kapitalismi on 90-luvulta lähtien heikentänyt työntekijän asemaa – sekä oikeisto- että vasemmistohallitusten kaudella, FES:n edustaja muistutti – ja esimerkiksi järjestäytymisaste on syöksynyt 90-luvun alun 95 prosentista nykyiseen noin 25 prosenttiin.

AY-liikkeellä on Makedoniassa maine korruptoituneena, johtajakeskeisenä, miesvaltaisena ja rahan perässä kulkevien työntekijöiden hallitsemana liikkeenä. Osa kritiikistä on varmasti aiheellistakin, sillä AY-liike ei ole suinkaan välttynyt yhteiskunnan kaikilla eri tasoilla näkyvältä korruptiolta. Ammattiyhdistysliikettä heikentää entisestään nykyisen hallituksen tapa perustaa omassa alaisuudessaan toimivia pseudoammattiliittoja. Moni onkin päättänyt olla jäsen sekä todellista apua tuovassa ”tavallisessa” liitossa että poliittista vetoapua tarjoavassa hallituksen kontrolloimassa liitossa.

Vierailu FES:ssa päättyi keskusteluun työttömyysturvasta, minkä jälkeen siirryimme paikallisten demarinuorten opastamina Skopjen vanhan kaupungin basaariin. Pääpaino basaarissa oli halvoilla kengillä, vaatteilla ja koruilla, ja ilta huipentui vielä yhteiseen illalliseen jokirannassa. Sieltä osa lähti vielä jatkamaan iltaa keskustaan, ja väsyneimmät valuivat vajaan kahden euron taksikyydeillä takaisin hotellille valmistautumaan seuraavan päivän aktiiviseen ohjelmaan.

 

Juuso Suutari
Järjestösuunnittelija
Demarinuoret