Malka opposition, rikka hallituksen silmässä
Poliittinen debatti ohjautuu turhan usein ajankohtaisista asiakysymyksistä syyttelyksi siitä, mikä puolue oli milloinkin hallituksessa tekemässä mitäkin päätöstä. Hurskastelu oppositiosta käsin ei ole hyvästä, mutta hallitukselta menneiden "syntien" kertaaminen muistuttaa pään panemista puskaan.
NOUSUNSA AIKOIHIN PERUSSUOMALAISET markkinoivat itseään tuoreena politiikan tekoa uudistavana voimana, mutta hallitusvastuussa he oppivat nopeasti vanhojen puolueiden tavoille. Se on näkynyt muun muassa eduskunnan väittelyissä, kun oppositio on kritisoinut hallituksen toimia, erityisesti leikkauksia ja säästöjä.
Helpompaa kuin puolustella omia kipeitä ratkaisuja on hyökätä vastaan suuntaamalla katsetta menneeseen. ”Silloin kun te olitte hallituksessa, te teitte sitä ja tätä…”, Sampo Terho on vuodattanut terhakkaasti, ikään kuin kääntäen hallitus/oppositio-asetelman päälaelleen ja takaisin mieleiselleen mukavuusalueelle.
Menetelmässä on raamatullista sävyä: joka on synnitön, se heittäköön ensimmäisen kiven. Ulkokultaisuuden sijaan malka olisi syytä poistaa ensin omasta silmästä, ennen kuin etsii rikkaa toisen teoista. ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.”
Samaa menetelmää on koettanut soveltaa esimerkiksi Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen, jonka epäkiitollisena tehtävänä on ollut torjua koulutusleikkausten nostattamaa kiukkua. Padotessaan Ville Niinistön ja kumppaneiden vyörytystä opetusministeri on muistuttanut, kuinka vihreät olivat edellisellä hallituskaudella tekemässä samaa syntiä.
Ylenpalttiseen hurskasteluun on hyväkin puuttua, mutta politiikan perusteluksi argumentti on pöljä. Jos aikaisemmin on tehty ”tyhmiä” päätöksiä, se ei varsinaisesti oikeuta vaientamaan uusiin ”tyhmyyksiin” kohdistettavaa kritiikkiä, saati riitä vastaukseksi arvosteluun.
Sitä paitsi ratkaisut tehdään aina ajassa, eivätkä olosuhteet ja analyysit siirry vuosien takaa sellaisenaan eteenpäin. Vastuunkantoaan mielellään korostavat hallituspuolueet alittavat riman, jos ne kiusallisissa kohdissa vetäytyvät edeltäjiensä selän ja tekojen taakse.
Poliittisen järjestelmän uskottavuuden ja legitimiteetin kannalta olisi tietysti toivottavaa, että puolueet ylipäätään puhuisivat suurin piirtein samalla suulla niin hallitus- kuin oppositioasemasta käsin. Mutta synnitön ei liene kenkään ihminen, ei edes poliitikoista puhdassydämisin.
VTT Mikko Majander on ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa.