Mariko Sato: Globaalit kriisit kietoutuvat eriarvoisuuteen
Kalevi Sorsa -säätiö järjesti syyskuussa nuorille suunnatun Reilun siirtymän retriitin. Amnesty Internationalin Suomen osaston taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato puhui tilaisuudessa eriarvoisuudesta globaalien kriisien näkökulmasta. Esityksen voi nyt katsoa säätiön Youtube-kanavalta.
Saton mukaan suurin osa protestiliikkeistä liittyy taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin, mutta niiden puolustaminen on vaikeaa, jos kansalais- ja poliittisia oikeuksia rajoitetaan. Kaikki keskeiset globaalit kriisit – ilmastonmuutos, luontokato, konfliktit ja pakotettu siirtolaisuus – kietoutuvat eriarvoisuuteen ja vahvistavat toinen toisiaan. Samaan aikaan kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on kriisissä, eikä se kykene vastaamaan ongelmiin riittävän tehokkaasti. Sato nosti esiin esimerkiksi pandemian, jolloin rokotteiden jakelu oli epäoikeudenmukaista: rikkaat maat saivat rokotteet ensin, kun taas globaali etelä joutui maksamaan korkeampia hintoja ja odottamaan.
Myös YK-järjestöt kärsivät vakavasta rahoitusvajeesta, mikä heikentää muun muassa ihmisoikeustyötä. Kehitysyhteistyön rahoitusleikkaukset lisäävät myös eriarvoisuutta, sillä varoja on käytetty muun muassa hädänalaisten auttamiseen. Esimerkiksi Lancet-lehden arvion mukaan Yhdysvaltojen järjestöleikkaukset voivat aiheuttaa miljoonia lasten kuolemia vuoteen 2030 mennessä.
Eriarvoisuutta ylläpitävät myös rakenteelliset ongelmat, kuten köyhien maiden velkataakka ja sosiaaliturvan puutteet. Yli puolet maailman väestöstä elää ilman minkäänlaista sosiaaliturvaa, ja tekoälypohjaiset järjestelmät lisäävät joissain maissa syrjintää sen sijaan, että parantaisivat turvaa. Sato painotti, että verotus on keskeinen väline eriarvoisuuden vähentämisessä. YK:ssa on käynnistetty prosessi uuden kansainvälisen verosopimuksen luomiseksi, jotta veroparatiiseja ja suuryritysten vallankäyttöä voidaan rajoittaa.
Yritysvallan kasvava merkitys on niin ikään keskeinen eriarvoisuuskysymys. Monet suuryritykset ovat taloudeltaan valtioita suurempia. Ne voivat toiminnallaan ylläpitää köyhyyttä tai jopa rikkoa ihmisoikeuksia, kun esimerkiksi työntekijöiden oikeuksista ei huolehdita niiden arvoketjuissa. Sato muistutti, että EU:n yritysvastuudirektiivi ja muut kansainväliset sääntelyhankkeet voivat hillitä tätä kehitystä.
Lopuksi hän korosti, että ilmastokriisi on suurin eriarvoisuuskysymys nykyisille ja tuleville sukupolville. Sitä ei voida ratkaista yksittäisten valtioiden toimilla, vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, vahvempaa sääntelyä ja todellista sitoutumista eriarvoisuuden vähentämiseen.
Katso koko luento (28 minuuttia) säätiön Youtube-kanavalta.