Mattila: Korona ja alustavälitteinen työ

Mitä koronaepidemia paljastaa alustavälitteisen työn epäkohdista ja mitä näille epäkohdille pitäisi tehdä?

Kirjoittaja Maija Mattila Maija Mattila Eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava

Alustavälitteisessä työssä on kyse työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta digitaalisilla alustoilla. Perinteisen kaksinapaisen, työnantajan ja työntekijän välisen suhteen sijaan alustavälitteisessä työssä on vähintään kolme osapuolta: työn tilaaja, työn suorittaja ja alusta. Alustan rooli vaihtelee, mutta vähintään sen roolina on välittää työkeikkoja ja järjestää maksuliikenne. (Lue alustavälitteisestä työstä tarkemmin keväällä 2019 ilmestyneestä raportistani.)

Alustavälitteinen työ voi olla kokonaan netissä tehtävää tai aikaan ja paikkaan sidottua työtä. Tyypillistä aikaan ja paikkaan sidottua työtä ovat pyörälähettityö, taksinajo ja siivous.

Koronan vaikutus alustavälitteiseen työhön on moninainen. Verkon välityksellä tehtävää työtä työntekijä voi tehdä rajatta, jos vain keikkoja riittää. Eri asia sitten on, missä määrin pandemia vaikuttaa työn kysyntään – mutta tämä koskee kaikkia muitakin työtehtäviä.

Paikkaan sidotun alustatyön kohdalla tilanne on monimutkaisempi. Korona lisännee ruokalähetysten tilaamista ravintoloista, kun ihmiset ottavat toisiinsa etäisyyttä ja pysyttelevät kotioloissa. Tämä lisää ruokalähettien työn kysyntää.

Sen sijaan taksinkuljettajien ja siivoojien potentiaaliset asiakkaat haluavat vähentää (hyvästä syystä) ihmiskontakteja.

Työn tekemisen kannusteet korostuneet

Alustavälitteisen työn tekijälle kannuste tehdä työtä taukoamatta on korkeampi kuin palkkatyöläisellä. Palkkatyöläinen voi ilmoittaa työnantajalle kotiin jäämisestä varsin vähäisten oireiden perusteella, mutta alustatyöntekijällä työnantajaa ei useinkaan ole.

Ongelma liittyy nimenomaan ennakoivaan varovaisuuteen, jota nyt edellytetään kaikilta. Sairauspäivärahaa voi saada Kelalta, mutta se edellyttää sairastumista. Myöskään karanteenikorvauksesta ei ole pelastajaksi kuin silloin, kun karanteenimääräyksen on asianmukaisesti antanut viranomainen. Tämä taas edellyttää koronadiagnoosia tai todennettua altistumista.

Kannuste työntekoon on tietysti kaikilla yrittäjillä yhtä lailla riippumatta siitä, tehdäänkö työtä alustan kautta vai perinteisesti. Hallituksen päätös myöntää työttömyyspäivärahaa myös yrittäjille ilman yrityksen lakkauttamista auttaa monia alustavälitteisenkin työn tekijöitä silloin, kun työt loppuvat.

Tilanne on kuitenkin eriskummallinen siinä mielessä, että pyöräläheteillä työtä todennäköisesti riittää ja moni varmasti haluaa takoa, kun rauta on kuumaa. Korostuneen kannusteen tähän luo myös arviointijärjestelmien keskeisyys. Monilla alustoilla mahdollisuus saada tulevaisuudessa työtä riippuu nimittäin siitä, kuinka paljon ja kuinka hyvin työt tekee tällä hetkellä. Tällainen järjestelmä ei ole omiaan kannustamaan alustatyöntekijöitä eristäytymään muista. Tämä ongelma on läsnä alustavälitteisessä työssä aina, mutta koronan kaltainen epidemia korostaa sitä entisestään.

Hieman helpotusta alustayrityksiltä

Maailmalla jotkut alustayritykset ovat vastanneet akuuttiin tilanteeseen. Esimerkiksi brittiläinen pakettikuljetusfirma Hermes on luonut miljoonan punnan rahaston läheteille, jotka eristäytyvät hengitystieoireiden vuoksi. Hermesin työntekijöille on myös luvattu, että he voivat palata vanhoille reiteilleen eristäytymisen jälkeen. Belgiassa Deliveroo on luvannut ruokaläheteille sairausajan palkan. Yhdysvalloissa Uber-kuljettajat saavat kahden viikon palkallisen sairausloman, mikäli heillä todetaan koronavirus.

Suomessa Wolt on käynnistänyt ”jätä ovelle” -toiminnon, jossa ruoan jättäminen asiakkaalle ei edellytä suoraa ihmiskontaktia. Myös Foodoralle voi tilausta tehdessä ilmoittaa tällaisesta toiveesta.

Nämä ovat harvoja poikkeuksia, joita maailman alustayhtiöt ovat käytäntöihinsä tehneet. Hermesin rahastoa lukuun ottamatta ne eivät ratkaise tarvetta eristäytyä hyvin lievien oireiden ilmetessä tai ulkomailta palatessa.

Normaaliolojen sääntelyä poikkeusolot huomioiden

Minkälaisia insentiivejä tarvitaan, jotta alustavälitteisen työn tekijätkin voivat noudattaa valtionjohdon tiukkoja suosituksia?

Monet perustulon kannattajat ovat nostaneet esille perustulon edut tällaisessa tilanteessa. Kun sosiaaliturvajärjestelmä kuormittuu ennennäkemättömällä tavalla, perustulo auttaisi tilannetta vähentämällä tukien myöntämiseen tarvittavaa byrokratiaa. Ihmisten tulojen romahdus ei myöskään olisi totaalinen vaan jokaisella olisi jonkinlainen toimeentulon perälauta. Tukia ei myöskään tarvitsisi odotella järjestelmän kuormittuessa.

Eri kysymys on, kannattaako normaaliolojen tukia suunnitella harvoin eteen tulevien poikkeusolojen perusteella. Byrokratiaa vähentäisi myös – ei perustulo vaan – tukien automaattinen maksatus tulorekisteristä saatujen tietojen perusteella. Tämä edellyttäisi kylläkin sitä, että tulorekisterissä näkyvät muutkin tulot kuin palkka, eläkkeet ja etuudet.

Normaaliolojen sosiaaliturvaa ei tarvitse suunnitella poikkeusolojen perusteella, mutta kylläkin poikkeusolot huomioiden. Samalla tavalla työelämän sääntelyä ei pidä suunnitella alustavälitteisen työn ehdoilla mutta kylläkin alustavälitteisen työn moninainen luonne huomioiden. Monesti alustavälitteisen työn ongelmat ovat samantyyppiset kuin perinteisessä freelance-työssä.

Niin normaali- kuin poikkeusoloissa alustavälitteisen työn tekijöitä auttaisi työsuhteen toteaminen silloin kun työ täyttää työsuhteen tunnusmerkistön. Kaikkia itsensätyöllistäjiä auttaisi myös yrittäjä- ja palkkatuloa yhdistävä yhdistelmävakuutus, epävarmuuksien poistaminen työttömyysturvajärjestelmästä, arviointijärjestelmien läpinäkyvyys sekä työn suorittajien mahdollisuus vaikuttaa omiin työehtoihinsa.

Normaalioloissa vahva hyvinvointivaltio on vahva myös poikkeusoloissa. Vahvuus mitataan ennen kaikkea valtion kyvyllä pitää huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista.