Mistä NordMod2030 -projektissa on kyse?

Pohjoismaisia yhteiskuntia yhdistävät useat tekijät: ne ovat pieniä talouksia, joissa on pitkälle kehittyneet hyvinvointipalvelut ja järjestäytyneet työmarkkinat. Tätä ”pohjoismaista mallia” on myös kritisoitu aika ajoin. Yleisin kritiikki kohdistuu julkisen sektorin suureen kokoon, korkeaan veroasteeseen ja jäykkiin työmarkkinoihin, jotka perustuvat ammattiliittojen neuvottelemiin yleisiin työehtosopimuksiin. Viime vuosina malli on saanut myös paljon positiivista huomiota, sillä Pohjoismaat ovat pärjänneet hyvin kasvua, kilpailukykyä, työllisyyttä, tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevissa kansainvälisissä vertailuissa. Tehokkuuden ja tasa-arvon yhdistäminen on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua niin poliitikkojen kuin tutkijoidenkin keskuudessa.

Maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena perinteinen pohjoismainen malli on kuitenkin uusien haasteiden edessä. Pohjoismaisen mallin kestävyyttä testaavat ulkoiset tekijät kuten globaali kilpailu, ilmasto-ongelmat, maahanmuutto ja Euroopan integraatio sekä yhteiskuntien sisäiset muutokset kuten ikääntyvä väestö, yhteiskunnan fragmentoituminen, kaupungistuminen ja hyvinvointipalveluihin kohdistuvat kasvavat odotukset. Keskeinen kysymys on, pysytäänkö näihin haasteisiin vastamaan uudistamalla instituutioita ja toimintatapoja vaarantamatta kuitenkaan reilun tulonjaon, tasaisen kasvun ja täystyöllisyyden tavoitteita. Lisäksi pohjoismainen malli edellyttää toimiakseen riittävää poliittista tukea kansalaisilta.

Nordmod – pohjoismaisen mallin eroosio vai uudistuminen 2014–2030?

Nordmod2030 on Pohjoismaiden yhteinen tutkimusprojekti, jossa pohditaan kansainvälisten ja kansallisten kehityskulkujen vaikutusta pohjoismaisiin yhteiskuntajärjestelmiin. Projektin tarkoituksena on identifioida ja analysoida niitä riskejä ja haasteita, joita Pohjoismaat joutuvat kohtaamaan vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on luoda tutkimustietoa pohjoismaisen mallin uudistamisen ja vahvistamisen pohjaksi.

Projektin tutkimustulokset kokoava pääraportti julkaistaan marraskuussa 2014. Tätä ennen julkaistaan useita teemaraportteja ja järjestetään yleisölle avoimia seminaareja jokaisessa Pohjoismaassa. Kaikki projektin materiaali on luettavissa osoitteessa www.nordmod2030.org.

• Ensimmäiset teemaraportit käsittelevät pohjoismaisen mallin peruspilareita, väestönmuutosta, verotusta ja globalisaation vaikutuksia.
• Maaraporteissa tarkastellaan kaikkien viiden pohjoismaan kehitystrendejä vuodesta 1990 vuoteen 2013. Tarkastelun kohteena ovat taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät, instituutiot, poliittiset tavoitteet sekä lopputulokset.
• Viimeiset teemaraportit vertailevat pohjoismaisia yhteiskuntajärjestelmiä toisiinsa. Raportit käsittelevät integraatiota, hyvinvointipolitiikkaa, kollektiivisen työehtosopimuksen tulevaisuutta, ilmastohaasteita ja osallistuvaa demokratiaa. Sukupuolinäkökulma on mukana kaikissa projektin raporteissa.

Tutkimusprojekti

Tutkimusprojektia johtaa norjalainen monialainen ja sitoutumaton tutkimussäätiö Fafo, joka on erikoistunut hyvinvointiin, kauppapolitiikkaan, työ- ja elinoloihin, kansanterveyteen, maahanmuuttoon, integraatioon ja valtioiden välisiin turvallisuus- ja kehityskysymyksiin. Maaraportit ja sisältöä teemaraportteihin tuottavat jokaisesta maasta valitut kahden hengen tutkimusryhmät. Suomen maaraportin laativat Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas ja Tampereen yliopiston sosiologian professori Antti Saloniemi. Aloitteen tutkimuksesta teki sosiaalidemokraattien ja ay-liikkeen pohjoismainen yhteistyöfoorumi Samak. Se myös rahoittaa projektia yhdessä eurooppalaisen edistyksellisen ajatuspaja FEPS:n kanssa.