Mitä on energiaköyhyys ja miten se poistetaan?

Energian korkeat hinnat ovat olleet otsikoissa talven 2023–24 aikana, ja monet kotitaloudet ovat joutuneet miettimään energiankulutustaan. Energiaköyhyys on Suomessa terminä vielä uusi, mutta valitettavan monelle Suomessakin energiankulutuksen säännöstely aiheuttaa stressiä ja muita elämänlaatuun vaikuttavia ongelmia. Asiaan on olemassa ratkaisuja, mutta ne vaativat hallitusten pitkäjänteisiä toimia, kirjoittaa professori Mari Martiskainen.

Joe on kuusikymppinen mies, joka asuu yhdessä Skotlannin tunnetuimmista kaupungeista. Haastattelin häntä muutama vuosi sitten tutkimusprojektiamme varten, ja hän kertoi useita vuosia kestäneistä vaikeuksistaan selvitä energialaskujensa kanssa. Joe joutui lopulta lopettamaan  asuntonsa lämmittämisen yli kuudeksi vuodeksi. Silloin harvoin, kun hän laittoi lämmityksen päälle, asunto ei lämmennyt kunnolla vanhan ja huonon lämmitysjärjestelmän vuoksi.

Joe asui kylmässä kodissa ja eli hyväntekeväisyysjärjestön lahjoittamien voileipien varassa. Uunia Joe ei käyttänyt koskaan ja suihkussa käymistäkin piti harkita tarkkaan, koska veden lämmittäminen oli kallista. Joe kärsi energiaköyhyydestä, sillä hänellä ei ollut mahdollisuutta pitää kotia lämpimänä, käyttää kuumaa vettä tai lämmittää ruokaa.

Mitä energiaköyhyydellä tarkoitetaan?

Energiaköyhyys käsitteenä on saanut yhä enemmän huomiota myös akateemisen tutkimuksen ulkopuolella. Englanninkielinen käsite fuel poverty (polttoaineköyhyys) kehitettiin Iso-Britanniassa yli 30 vuotta sitten kuvaamaan kotitalouksia, joissa yli 10 prosenttia tuloista menee energialaskujen maksamiseen. Sittemmin käsitettä energy poverty (energiaköyhyys) on käytetty muuallakin kuvaamaan tilannetta, jossa kotitalouksilla ei syystä tai toisesta ole tarpeellisia energiapalveluita lämmitystä, viilennystä ja sähkölaitteiden käyttöä varten.

Ongelma on laaja, ja esimerkiksi Euroopassa arviolta yli 41 miljoonalla ihmisellä oli vaikeuksia pitää kotinsa riittävän lämpimänä vuonna 2022. Energiaköyhyys voi pahimmissa tapauksissa johtaa jopa menehtymisiin. Englannissa ja Walesissa kuoli vuonna 2022 yli 4000 ihmistä puutteellisen lämmityksen vuoksi.

Energiaköyhyydestä puhuttaessa moni kysyy, miten ilmiö eroaa yleisestä köyhyydestä. Usein energiaköyhyys johtuu korkeista energian hinnoista, mutta myös energiapalvelujen saatavuudesta ja huonosta infrastruktuurista. Energiaköyhyys ei ole myöskään aina sidottu tulotasoon, sillä huono infrastruktuuri ja vähäinen valinnanmahdollisuus voivat altistaa energiaköyhyydelle.

Energiatehottomia asuntoja on vaikea pitää lämpimänä, ja monessa kotitaloudessa energialasku vie kohtuuttoman suuren osan tuloista. Tähän liittyy yhä useammin viilennyksen puute, sillä kotien ylilämpeneminen kuumina kesäkuukausina on myös yksi energiaköyhyyden muodoista. Energiaköyhyydessä elävät joutuvat tekemään vaikeita valintoja liittyen siihen, miten lämmitystä tai sähkölaitteita käytetään. Moni joutuu säännöstelemään useaa eri asiaa samaan aikaan, mikä voi johtaa jatkuvaan stressitilaan.

Energiaköyhyyden vaikutukset

Energiaköyhyyteen pitää kiinnittää huomiota, sillä se vaikuttaa elämänlaatuun monin tavoin. Asuminen kylmässä ja kosteassa kodissa voi aiheuttaa sairauksia ja verottaa sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Samoin liian kuuma asunto voi olla riski terveydelle. Tutkimustieto on osoittanut että etenkin lapset, vanhemmat ihmiset, ihmiset, jotka kuuluvat etnisiin vähemmistöihin tai joilla on maahanmuuttajatausta sekä ihmiset, joilla on terveysongelmia, ovat riskiryhmiä energiaköyhyyden vaikutuksille.

Lasten on vaikea tehdä läksyjä, jos kodissa ei ole riittävän lämmintä. Kylmässä ja homeisessa kodissa asuminen voi saada vaatteet haisemaan pahalle, minkä takia moni energiaköyhyydessä elävä lapsi on kokenut koulukiusaamista. Ihmiset, joilla on terveysongelmia, voivat joutua turvautumaan sähköä vieviin laitteisiin. He ovat riskiryhmässä, jos sähkön hinta yhtäkkiä nousee. Monet iäkkäämmät ihmiset viettävät usein enemmän aikaa kotona ja tarvitsevat siksi enemmän lämmitystä tai viilennystä.

Ihmiset, jotka ovat muuttaneet toisesta maasta, saattavat joutua kohtaamaan ennakkoluuloja ja kielimuureja. He voivat olla sen vuoksi varovaisempia ottamaan esiin energiankäyttöön tai sähkölaskuihin liittyviä ongelmia esimerkiksi vuokranantajien kanssa. Vuokralla asuvat ovatkin usein vuokranantajien armoilla, sillä monissa maissa vuokralaisella ei ole mahdollisuutta parantaa asunnon kuntoa, ellei vuokranantaja siihen suostu. Toisaalta tehdyt parannukset voivat johtaa vuokran nousuun. Vuokralaiset saattavatkin elää vuosikausia energiatehottomissa kodeissa peläten vuokrankorotuksia tai pahimmassa tapauksessa häätöä.

Energiaköyhyys saa monet tuntemaan häpeää ja sen vuoksi voi olla vaikea tunnistaa, kuka tarvitsee apua. Moni vaikeassa tilanteessa oleva ei halua pyytää apua, sillä kuten esimerkiksi Joe kertoi, hänestä oli noloa myöntää, ettei hän pystynyt maksamaan sähkölaskujaan. Tämä vaikuttaa mielenterveyteen ja myös sosiaalisiin suhteisiin. Eräs toinen haastateltavamme kertoi, että hän ei halunnut pyytää ystäviä kylään, koska hänen kodissaan oli niin kylmä.  

Energiaköyhyyteen on olemassa ratkaisuja

Energiaköyhyys ei terminä ole ollut Suomessa vielä kovin paljon esillä, vaikka Ukrainan sota ja siitä seuranneet kalliit energianhinnat ovat johtaneet siihen, että moni suomalainenkin kotitalous on joutunut säätelemään energiankäyttöä. Energiaköyhyyttä tulee vähentää kuitenkin myös Suomessa, etenkin sen pitkäaikaisten vaikutusten vuoksi. Keskusteluissa esimerkiksi brittiläisten kollegojen kanssa, Suomen asuntokanta mielletään usein energiatehokkaaksi. Tilastot kertovat myös toisen puolen. Esimerkiksi Suomen Pankki on arvioinut, että Etelä-Suomessa energiatodistusrekisteriin kirjatuista asuinrakennuksista 32 prosenttia edustaa huonoimpia E-, F- ja G- energialuokkia ja Pohjois- ja Itä-Suomessa vastaava luku on 25 prosenttia.

Suomessa keskustelu keskittyy usein lämmitykseen, mutta lisääntyvissä määrin myös viilennys tulee olemaan tarpeellista. EU:n energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen myötä näitä kaikkein matalamman energiatodistuksen omaavia koteja on parannettava. Se voi auttaa samalla sekä fossiilisista polttoaineista luopumisessa että sähkönkulutuksen vähentämisessä. Tässä yhteydessä esimerkiksi edulliset ja matalakorkoiset valtion takaamat lainat voisivat auttaa energiatehokkuuden parantamisessa.

On tärkeää kiinnittää huomiota energiaköyhyyden pitkäaikaisiin vaikutuksiin etenkin lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi irlantilainen tutkimus on osoittanut, että energiaköyhyydessä elävillä on suurempi riski sairastua pitkäaikaissaurauksiin, kuten astmaan. Kylmissä kodeissa viihtyvä home voi kasvattaa tätä riskiä. Suomessa on alustavaa tutkimusta lapsiperheiden suuremmasta riskistä joutua energiaköyhyyteen, mutta lisää tutkimusta tarvitaan selvittämään pitkäaikaisvaikutuksia Suomessa.

Vihreän siirtymän aikana moni on kyseenalaistanut sen, miten paljon siirtymä tulee maksamaan ja kuka sen maksaa. Tutkimus esimerkiksi Iso-Britanniassa on osoittanut, että vihreä siirtymä voi auttaa energiaköyhyydessä asuvia. Sen sijaan että vihreä siirtymä nähdään pelkkänä hintalappuna, kyseessä on investointi tulevaisuuteen ja kalliista fossiilisista polttoaineista eroon pääsyyn. Ukrainan sota on esimerkiksi osoittanut, miten alttiita fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat geopoliittisille vaikutuksille. Vihreä siirtymä voi siten myös parantaa energian huoltovarmuutta.

Kun haastattelin Joeta, hän kertoi lopuksi, että hänen tilanteensa oli parantunut sen jälkeen, kun hän sai uuden vakituisen työpaikan ja paremman lämmitysjärjestelmän. Hän oli päässyt töihin samaan hyväntekeväisyysjärjestöön, joka oli aiemmin auttanut häntä. Hän oli iloinen, että hän nyt puolestaan pystyi auttamaan muita – etenkin niitä ylpeitä skotlantilaisia miehiä, joiden on vaikea hakea apua. Vaikka Joe ei elänyt enää energiaköyhyydessä, oli sen kokeminen jättänyt jäljet ja hän käytti lämmitystä edelleen varovasti. Hän korosti, että vaikka moni hyväntekeväisyysjärjestö auttaa energiaköyhyydessä asuvia, ongelman selättämisen ei pitäisi olla vain hyväntekeväisyysjärjestöjen vastuulla.

Energiaköyhyyden poistamisessa olennaista on

Tämä vaatii hallituksilta pitkäjänteistä suunnittelua ja sitoutumista siihen, että energiaköyhyydessä asuvia ei jätetä yksin.

Artikkelikuva: Neil Moralee / Flickr, CC BY-NC-ND 2.0 DEED.

Mari Martiskainen on Professor of Energy and Society Sussexin yliopistossa Iso-Britanniassa. Hän on Energy Demand Research Centre (EDRC) tutkimuskeskuksen johtaja ja Sussex Energy Group-tutkimusryhmän varajohtaja. Hänen erikoisalaansa ovat energian käyttö ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset. Hän on toiminut neuvonantajana Iso-Britanniassa etenkin energiaköyhyyskysymyksissä.