Mitä on fiinien viinien takana?
Viiniä pidetään edelleen fiininä juomana. Mielikuvat aurinkoisista viinitarhoista ja pienistä perhetiloista nousevat helposti mieleen viiniä nauttiessa. Viinin tuotannon todellisuus on liian usein mielikuvia tylympi.
Vuorten ja mäkien rinteillä viheriöivät viiniviljelmät ovat komeaa katseltavaa, kun ajamme läpi Stellenboschin viinialueen. Lopulta pysähdymme ja muutamat seurueestamme saavat luvan hipsiä tien yli tutustumaan viinityöntekijöiden asumuksiin. Saniteettitilan tunnistaa lattialla olevasta vadista. Ahtaiden talojen kattoja ja seiniä on korjailtu heiveröisin virityksin. Olemme siis alueella, jossa saattaa sataa talvisin lunta.
Paikallisen viinityöläisten etujärjestön, Sikhula Sonken, vaatimuksesta talojen tarkkaa sijaintia tai viinitilan nimeä ei mainita. Paljastuminen saattaa olla turvallisuusuhka asukkaille ja heikentää heidän asemaansa entisestään.
Sikhula Sonke pyrkii perinteisen ammattiliittotoiminnan lisäksi puuttumaan sosiaalisiin ongelmiin, kuten alkoholismiin ja terveyskysymyksiin, laajemmin. Se tekee ruohonjuurityötä erityisesti naisten aseman vahvistamiseksi. Poikkeuksellisesti järjestön johtoportaassa on ylivoimainen naisenemmistö. Naisten aseman korostaminen on perusteltua, sillä ongelmat ovat myös tällä sektorilla sukupuolittuneita.
Järjestön mukaan viinitilojen työntekijöiden ongelmat ovat samanlaisia kuin muiden maatyöläisten. Työ on katkonaista, palkka ei riitä elämiseen ja työolosuhteet ovat kestämättömiä. Heikoimmassa asemassa ovat kausityöläiset, naiset ja etenkin kausityötä tekevät naiset. Eteläafrikkalaiset maatyöläiset ovat lakkoilleet syksystä lähtien paremman palkan puolesta. Konfliktit ovat vaatineet kuolonuhreja myös viinitiloilla.
Toinen keskeinen ongelma liittyy asuntoihin. Asunnon vuokra vähennetään suoraan palkasta. Kasvavalla kausityöläisten joukolla ei ole yleensä oikeutta asuntoon varsinaisen sadonkorjuun päätyttyä. Naistyöntekijät ovat usein riippuvaisia miehistään. Miehen kuollessa tai eron sattuessa naisia on häädetty kodeistaan, vaikka he ovat asuneet niissä vuosikausia, koska asunto on ollut miehen nimissä. Sikhula Sonken mukaan häätöuhka on muutenkin yleinen keino työntekijöiden kurissapitämiseksi.
Palvelualojen ammattiliitto (PAM), Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus (SASK), Kalevi Sorsa -säätiö ja Eettisen kaupan puolesta (Eetti) aloittavat maaliskuussa Reilut rypäleet -kampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoisuutta viinintuotannon epäkohdista ja kannustaa Alkoa kiinnittämään entistä enemmän huomiota myymiensä viinien vastuullisuuteen. Tarkoitus ei ole boikotoida viinejä, sillä se heikentäisi viinitilojen työntekijöiden asemaa entisestään.
Jutun esimerkit tulevat Etelä-Afrikasta. Samanlaisia ongelmia on kuitenkin muissakin viinintuottajamaissa. Vastuullisen valinnan voi tehdä ostamalla eettisiksi merkittyjä viinejä.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Dooriksen numerossa 1/2013. Seuraa kampanjaa Facebookin kautta täältä!