Mitä Orpon hallitusohjelma sanoo veroista?

Petteri Orpon hallitus sopeuttaa julkista taloutta veronkorotusten sijaan leikkaamalla miljardeja euroja sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista. Siksi maksajiksi joutuvat pienituloiset ja palveluja tarvitsevat. Samalla suurituloiset saavat tuloveronalennuksia.

Kokoomuksen Petteri Orpon hallitus nimitetään virallisesti tänään. Sen ohjelma julkaistiin perjantaina, ja jo viikonloppuna on nähty analyysejä sen sisällöstä. Tässä kirjoituksessa arvioin hallitusohjelman pohjalta, millaista veropolitiikkaa on lähivuosina luvassa. 

Hallitusohjelman veromuutokset laskevat veroja noin 0,2 prosenttia suhteessa valtion budjettiin 

Orpon hallituksen veropolitiikan linja on saatu ohjelmassa tiivistettyä puoleentoista sivuun. Lisäksi ohjelman liitteissä listataan julkiseen talouteen vaikuttavat veropäätökset ja toteutettavat veroselvitykset. Keskeisimmät tavoitteet on tiivistetty yhteen kappaleeseen. 

”Hallitus tavoittelee veropolitiikalla kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.” 

Orpon hallitukselle verotus merkitsee siis ennen muuta kahta asiaa: maksettavien verojen suoraa vaikutusta ihmisten ostovoimaan ja niiden epäsuoraa vaikutusta työnteon kannustavuuteen. 

Konkreettisesti tätä pyritään toteuttamaan ohjelmassa siten, että työn ja muiden ansiotulojen verotusta alennetaan noin puolella miljardilla eurolla ja vastaavasti korotetaan muita, lähinnä kulutukseen ja tuotantoon kohdistuvia veroja niin, että verotus kokonaisuutena laskee hieman (ks. lista veropäätöksistä kirjoituksen lopussa).  

Tähän vuoteen verrattuna hallitusohjelman pysyvät veroperustemuutokset laskevat verotusta vuositasolla noin 150 miljoonalla eurolla eli noin 0,2 prosentilla suhteutettuna valtion tämän vuoden budjettiin. Tarkka luku riippuu laskentatavasta, mutta yhtä kaikki verotus ei ole nousemassa. 

Voi hyvin sanoa, että Orpon hallitusohjelman veropäätökset ovat pieniä. Niillä ei kummemmin muuteta maailmaa tai kannusteta juuri ketään töihin. Niin pieniä muutokset ovat, ja vaikutukset kumoavat osin toisensa. Ylipäänsä tuloverotuksen tason vaikutus työllisyyteen on tutkimusten mukaan varsin pieni. 

Orpon hallituksen veropolitiikka suosii eniten suurituloisimpia 

Varsinaisten päätösten ohella hallitusohjelmassa on olennaista kiinnittää huomio siihen, mitä hallitusohjelmassa ei tehdä, ja miten se suhtautuu hallitusohjelman kokonaisuuteen ja yleiseen maailman tilanteeseen. 

Verotusta ei käytetä julkisen talouden sopeuttamiseen, vaikka Orpon hallitus pyrkii kokonaisuutena noin neljän miljardin euron suoraan sopeutukseen. Tavoite toteutuu siten, että samaan aikaan, kun verot laskevat noin 0,15 miljardia euroa, on menoista tarkoitus leikata 4,2 miljardia (ks. kuvio 1). Sopeuttaminen verojen sijaan leikkaamalla suosii suoraan suurituloisia, mikä ilmenee vaikkapa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijoiden ennen vaaleja tekemistä laskelmista. 

Hallitusohjelman leikkauksista valtaosa kohdistuu pienituloisiin ja muihin julkisia palveluja käyttäviin, kun sosiaali- ja terveyspalveluista tavoitellaan 1,3 miljardin euron leikkauksia ja sosiaaliturvasta indeksitarkistukset huomioiden 1,6 miljardin säästöä. Puhutaan valtavista summista, jotka tulevat heikentämään monien etuuksien varassa elävien toimeentuloa dramaattisesti, ja johtavat henkilöstön vähentämiseen hoivapalveluista. 

Vaikka hallitusohjelman veropäätökset jäävät euroissa mitattuna huomattavasti pienemmiksi kuin leikkaukset, myös ne suosivat paremmin toimeentulevia. Valtaosa veronkorotuksista kohdistuu kulutusveroihin, joita pienituloiset maksavat suhteellisesti enemmän (ks. lista lopussa). Suurin yksittäinen 205 miljoonan euron veronkorotus koskee lääkkeiden, liikuntapalvelujen, kulttuuri- ja urheilutapahtumien sekä majoituksen arvonlisäveroa, joka nousee 10 prosentista 14 prosenttiin. 

Hallitus sanoo painottavansa tuloveronalennuksiaan pieni- ja keskituloisille. Tosiasiassa kaikkein suurimman veronalennuksen saavat yli 90 000 euroa vuodessa tienaavat. Tämä johtuu kirjauksesta, jonka mukaan korkeinta ansiotuloveroprosenttia maksettaisiin jatkossa vasta yli 150 000 euron verotettavasta ansiotulosta, kun tällä hetkellä raja on 85 800 euroa.  

Käytännössä tämä niin kutsutun solidaarisuusveron alarajan nosto tarkoittaa kahden prosenttiyksikön veronalennusta 150 000 euroon asti siltä osin, kun tulot ylittävät nykyisen alarajan, sekä siihen vuosittain tehtävän hinta- ja ansio tason noususta johtuvan tarkistuksen. Esimerkiksi 150 000 euroa tai enemmän veronalaisia ansiotuloja vuodessa saava saisi noin 1 200 euron lisäveronalennuksen [(150 000 € –  85 800 €) x 2 %]. Tämän lisäksi suurituloisimmat hyötyisivät osaltaan myös muille suunnatusta veronalennuksesta, sillä alempien veroasteikkojen alennus kohdistuu aina täysimääräisenä myös enemmän ansaitseviin. 

Suurituloisimpien yli tuhannen euron lisäveronalennus olisi moninkertainen verrattuna pieni- ja keskituloisiin. Esimerkiksi Veronmaksajat arvioi, että tuloveronalennus pienentäisi 45 000 euroa ansaitsevan palkansaajan veroa suunnilleen 0,3–0,4 prosenttiyksikköä, eli käteen jäisi vuodessa 150–200 euroa enemmän (noin 15 euroa kuukaudessa).  

Keskimäärin tuloveronalennukset olisivat noin kympin kuussa, kun suurituloisimmilla yli 13 000 euroa kuussa tienaavilla ne olisivat jopa yli satasen.

Aivan pienituloisimmat eivät hyötyisi lainkaan, sillä he eivät nytkään maksa ansiotuloveroa, jota voisi alentaa (esim. palkansaaja maksaa tuloveroa vasta, jos tulot ylittävät 15 000 euroa vuodessa). 

Orpon hallituksen veropolitiikka sivuuttaa maailman muutoksen 

Orpon hallitus ei siis käytä verotusta julkisen talouden sopeuttamiseen. Se ei myöskään käytä verotusta ilmastonmuutoksen hillintään tai luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.  

Päinvastoin, polttoaineveron alentaminen 100 miljoonalla eurolla yhdessä biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen vesittämisen ja ajoneuvoveron alennuksen kanssa kannustaa lisäpäästöihin. Positiivisena voi halutessaan nähdä sen, että vaikutus polttoaineen hintaan on vähäinen: vero laskee alle kolme senttiä litraa kohden.  

Toisaalta vaikutus myös bensalla ajavan kukkarossa on minimaalinen, kun 20 000 vuosittaisella ajokilometrillä käteen ei jää edes viittä euroa enempää kuussa. Sitä voi verrata suurituloisimmille suunnattavaan yli sadan euron veronalennukseen. Pidemmän päälle polttoaineiden hiiliveron alennus voi tulla kaikille kalliimmaksi, jos se hidastaa uusien vähäpäästöisten autojen hankkimista. Halvempia käytettyjä autoja ei tule markkinoille, ellei joku ensin osta niitä uutena. 

Ylipäänsä hallitusohjelma jättää ilmaan kysymyksen siitä, miten hallitus vauhdittaisi päästövähennyksiä ja teollisuuden sähköistymistä. Asiantuntijoiden mukaan nykyiset päätökset eivät riitä päästötavoitteisiin, mutta Orpon hallitusohjelmassa konkreettiset päätökset päästöjen vähentämiseksi ovat merkitykseltään pieniä tai loistavat poissaolollaan. Sen sijaan esimerkiksi liikenteessä päästöjä ollaan siis valmiita kasvattamaan. 

Vaadittavia päästövähennyspäätöksiä voi olla vaikea toteuttaa jatkossakin, kun hallitus lupaa samaan aikaan, ”että se ei omilla [päästöjä koskevilla] päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä”. Vihreään siirtymään tunnetusti kriittisesti suhtautuva perussuomalaiset voi hallituksen tulevissa neuvotteluissa aina mennä tämän kirjauksen taakse, jos se haluaa torpata vastustamansa ”ilmastopuuhastelun”. 

Hämmentävää on myös se, miten vähän hallitusohjelmassa kiinnitetään huomioita kansainväliseen verotukseen, vaikka käynnissä ovat suurimmat kansainvälisen verotuksen muutokset yli sataan vuoteen. Esimerkiksi monikansallisten suuryritysten verotuksessa ollaan ottamassa käyttöön 15 prosentin globaalia minimiveroa ja tulevilla EU:n energiaverouudistuksilla pyritään vauhdittamaan päästövähennyksiä. Näistä muutoksista ei mainita hallitusohjelmassa sanaakaan. Ylipäänsä kansainvälinen veropolitiikka on sivuutettu kolmella virkkeellä, joissa hallituksen tavoitteet uudistuksissa jäävät ylimalkaisiksi. Kantaa on pakko ottaa myöhemmin, sillä kansainväliset veroneuvottelut jatkuvat varmasti myös tulevalla hallituskaudella. 

Pääomien verotuksessa ja yritysverotuksessa muutokset pieniä – kiinteistövero nousee 

Orpon hallitus haluaa kannustaa veropolitiikallaan yrittämiseen, mutta tältä osin hallitusohjelman sisältö jää kapeaksi. Keskeisin linjaus onkin, ettei yritysten ja pääomien verotuksen korotuksia käytetä juurikaan sopeuttamiseen. Se on olennainen arvovalinta tilanteessa, jossa sopeutus koskee laajasti kaikkia muita, ja Suomen verotus suosii jo ennestään suurituloisimpia omistajia (ks. tämä blogi).  

Ennen vaaleja muun muassa valtiovarainministeriö esitti puuttumista varakkaita omistajia suosivaan listaamattomien osakeyhtiöiden verohuojennukseen. Nyt sekin jää ennalleen: ”listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina”. 

Varakkaampia omistajia hyödyttävä veromuutos on osakesäästötilin talletusten ylärajan korottaminen 50 000 eurosta 100 000 euroon. Korotus hyödyttää vain harvoja, joilla on varaa näin suuriin arvopaperisijoituksiin. Ylipäänsä on kyseenalaista, onko sijoittajien verotuesta hyötyä taloudelle tai lisääkö se edes sijoituksia kokonaisuutena (ks. tämä kirjoitus).  

Esimerkiksi Ruotsissa osakesijoittajien määrä on sikäläisen verotuetun sijoitustilin myötä jopa laskenut, vaikka siellä verotuki on suurempi. Ruotsissa verotuen käyttöönoton jälkeen osakeomistukset ovat keskittyneet varakkaille: vuoden 2022 lopussa kruunumiljonäärien osuus yksityisistä pörssiomistuksista oli 64 prosenttia, kun ennen Ruotsin sijoitustilin käyttöönottoa vuonna 2011 osuus oli 45 prosenttia. 

Kokonaisuutena pääomien verotus kuitenkin nousee hieman hallitusohjelman päätöksillä, kun kiinteistöverotuksessa nostetaan maapohjan alinta mahdollista veroprosenttia. Se pakottaa kunnat arviolta 110 miljoonan euron veronkorotuksiin. Käytännössä päätös todennäköisesti vaikuttaa vuokrien kautta myös pienituloisimpiin. Lisäksi kiinteistöverotuksessa pyritään toteuttamaan jo kahden edellisen hallituksen valmistelema uudistus, jonka tavoitteena on saada kiinteistöjen verotusarvot vastaamaan paremmin niiden käypiä arvoja.  

Perintöverosta luopumista selvitetään 

Edellä kuvattujen varsinaisten verotoimien lisäksi Orpon hallitusohjelma sisältää lukuisia selvitettäviä tai valmisteltavia asioita, joiden yksityiskohdista ei ole sovittu (mm. hallitusohjelman liite s. 238–239). Kyseessä on varsin sekalainen lista puolueiden, lobbarien ja virkamiesten esiin nostamia asioita, joita tiedon puutteesta tai poliittisesta erimielisyydestä johtuen ei saatu vielä ratkaistua Säätytalolla.  

Joukossa on kuitenkin muutamia huomionarvoisia asioita.  

Hallitus on esimerkiksi käynnistämässä ”liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistusta”, jonka yhteydessä voidaan siis tarkastella veroja. Omituista tosin on, ettei isolta kuulostavan uudistuksen tavoitteita kuvata juuri tämän tarkemmin. Myös apteekkitalouteen tehdään ”kokonaisuudistus”, jonka yhteydessä tarkastellaan muun muassa apteekkiveron muutoksia.  

Lisäksi hallitusohjelman selvityksissä näkyy oikeistopuolueiden ohjelmista pitkään löytyneitä tavoitteita pääomien verojen karsimisesta. Hallitus aikoo selvittää ”mahdollisuutta asuntokaupan varainsiirtoveron poistamiseen tai laskemiseen julkisen talouden kannalta neutraalilla tavalla”. Kirjaus kuulostaa ristiriitaiselta, sillä tällainen tai muukaan veronalennus ei voi olla julkisen talouden kannalta tasapainossa. Rahat veronalennuksiin on aina löydettävä jostain muualta.  

Lisäksi hallitus aikoo selvittää perintöverosta luopumista ja siirtymässä ”Ruotsin malliin”, eli ”perintöveron korvaamista perinnöksi saadun omaisuuden luovutusvoiton verotuksella”. Uudistus hyödyttäisin varakkaimpia, mutta olisi muutoin talouden ja koko yhteiskunnan kannalta ongelmallinen. Valtiovarainministeriö selvitti asiaa muun muassa vuonna 2018 kansalaisaloitteen yhteydessä, jolloin se totesi, että Ruotsin malli todennäköisesti johtaisi verotuksen kiristymiseen pienissä perinnöissä – eli suurimmassa osassa perinnöistä – ja olisi taloudelle ongelmallinen, kun luovutusvoiton verotus lukitsisi omistuksia. Nämä asiat todetaan luultavasti myös uudessa selvityksessä. 

Saatiin melkein mitä kokoomus tilasi 

Hallituksen verolinja vastaa pääpiirteissään sitä, mitä päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja. Molemmille puolueille tärkeää oli se, ettei verotus ainakaan nouse. Toisaalta ne eivät luvanneet kokonaisuutena suuria veronalennuksiakaan. Tältä osin puolueiden tavoitteet toteutuvat. 

Sisällöllisesti lopputulos vastaa enemmän kokoomuksen tavoitteita, vaikka sen päätavoite miljardin euron ansiotuloveronalennuksista on toteutumassa vain puolittain. Lisäksi kokoomuksen ennen vaaleja ajama terveysperusteinen vero puuttuu kokonaan hallitusohjelmasta.  

Yhteensä kokoomus tavoitteli terveysverolla sekä alkoholi- ja tupakkaverolla ennen vaaleja noin 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja, mitä monet pitivät epärealistisena tavoitteena. Skeptikot vaikuttavat olleen oikeassa, sillä lopputulos jää noin 600 miljoonaa euroa vajaaksi (ks. liite lopussa). On syytä kysyä, olivatko kokoomuksen miljardin euron veronalennuslupaukset vailla pohjaa, kun se nojasi niiden rahoituksen olennaisesti näihin toteutumattomiin veronkorotuksiin. 

Sen sijaan perussuomalaisten tavoitteista hallitusohjelmasta löytyy lähinnä polttoaineveron alennus, joka sekin jää polttoaineen hintaan suhteutettuna olemattomaksi. Isoin syy tähän lienee se, että perussuomalaisten talousohjelmassa ei juuri konkreettisia verotavoitteita ollut. Kun ei tilattu, perussuomalaisten pöytään on tuotu varttia vaille kokoomuslainen verokattaus. 

Vasemmisto-oppositiopuolueet voivat kenties lohduttautua sillä, että veropuolella hallitusohjelman saavutukset jäävät suhteellisen pieniksi. Ja vaikka julkisiin palveluihin ja pienituloisten etuuksiin kohdistuvat leikkaukset ovat isot, neljän miljardin leikkaukset ovat silti monta miljardia pienemmät kuin, mitä kokoomus ja perussuomalaiset ennen vaaleja tavoittelivat. Silti suunta on selvä: suurituloiset hyötyvät, kun Orpon hallitus laittaa yhteiskunnan huono-osaiset maksamaan miljardisopeutuksen seuraukset. 

Toiminnanjohtaja
Lauri Finér
lauri.finer@sorsafoundation.fi

Kirjoittaja johtaa säätiötä ja tutkii verotusta koskevia aiheita.

Hallitusohjelman suoraan verotuottoihin vaikuttavat päätökset (suluissa vaikutus vuoden 2027 tasolla)

Ansiotuloverotus (verotus laskee vuositasolla nettona n. 490 milj. €) 

• Kevennetään työn verotusta painottaen kevennystä pieni- ja keskituloisille (-405 milj. €) 
• Otetaan käyttöön 50 euron lapsikohtainen korotus työtulovähennykseen. (-95 milj. €) 

• Korotetaan ansiotuloverotuksen ylimmän veroasteen alaraja 85 800 ->  150 000 euroon (-60 milj. €, alennusarvio suhteessa vuoden 2023 solidaarisuusveroon) 
• Nostetaan matkakuluvähennyksen omavastuuta asteittain 900 euroon. (+ 40 milj. €) 
• Poistetaan ikään perustuva työtulovähennys alle 65-vuotiailta ja kaksinkertaistetaan 65 vuotta täyttäneiden korotus 1 200 euroon. (+ 33 milj. €) 

Pääomien ja yritysten verot sekä verotuet (verotus nousee vuositasolla nettona 87 milj. €) 

• Korotetaan maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,30 prosenttiin. (+110 milj. €) 
• Nostetaan osakesäästötilin talletuskatto 50 000 -> 100 000 euroon. (-20 milj. €) 
• Pidennetään perintöveron maksuaikaa 10 vuoteen. (-10 milj. €) 
• Uudistetaan finanssialan bonusten verotuskäytänteet. (+30 milj. €) 

• Korotetaan metsävähennystä 15 prosenttiyksiköllä. (-20 milj. €) 
• Jatketaan kotitalousvähennyksen tilapäistä korotusta vuoteen 2024. Laajennetaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottama kotikuntoutus kotitalousvähennyksen piiriin. (-42 milj. €, vain 2024, ei huomioitu laskelmassa, sillä ei pysyvä) 
• Maatalouden (pellot ja metsät) vuokratulojen verokohtelu yhdenmukaistetaan muiden vuokratulojen kanssa. (vaikutus verotuottoihin vähäinen) 
• Korotetaan maatalouden tasausvaraus 25 000 euroon. (-3 milj. €) 
• Pidennetään ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeverotuksen työskentelyaika seitsemään vuoteen. (vaikutus verotuottoihin vähäinen) 

Kulutus- ja tuotantoverot (verotus vuositasolla nettona 254 milj. €) 

• Siirretään nykyiseen 10 % alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet 14 %:iin lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. (+205 milj. €) 
• Siirretään inkontinenssisuojat, kuukautissuojat ja lasten vaipat alennettuun 14 %:n arvonlisäverokantaan. (-10 milj. €) 

• Kevennetään polttoaineverotuksen CO2-komponenttia. (-100 milj. €) 
• Kiristetään tupakkaveroa. (+100 milj. €) 
• Säädetään nikotiinipussit tupakkaverolain alaisiksi tuotteiksi. (+50 milj. €) 
• Selvitetään reaaliaikaisen raportoinnin käyttöönottoa arvonlisäveron kantoa varten. (vaikutus verotuottoihin vähäinen) 
• Korotetaan virvoitusjuomaveroa. (+30 milj. €) 

• Laajennetaan ostajan verovelvollisuutta alkoholin verkkokaupassa. (+20 milj. €) 
• Kiristetään väkevien alkoholijuomien ja viinien verotusta. (+40 milj. €) 
• Kevennetään oluen verotusta. (-25 milj. €) 
• Kevennetään ajoneuvoveron perusveroa. (-50 milj. €) 
• Tarkistetaan kaivosmineraaliveron tasoa puoliväliriihestä eteenpäin ja asetetaan toinen veroluokka. (+15 milj. €) 

• Otetaan käyttöön vinjettimaksu. (+15 milj. €) 
• Jatketaan väylämaksujen puolitusta vaalikauden ajaksi. (-36 milj. €) 

** 

Edit: Kirjoitusta tarkennettu 22.6. Orpon hallituksen terveys-, tupakka- ja alkoholiverojen korotukset jäävät noin 600 miljoonaa vajaaksi noin 800 miljoonan tavoitteesta (aiemmin 650 milj. €).

Kuva: Hallitusneuvottelut 5.5.2023 (Stina Virkamäki, valtioneuvoston kanslia CC BY 2.0).