Miten politiikan vaikutusarviointeja voisi kehittää? Katso lausuntomme tulevaisuusvaliokunnalle
Kalevi Sorsa -säätiö antoi lokakuussa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle lausunnon valtion budjettia koskevista vaikutusarvioinneista. Nostimme esiin, että vaikutusarviointi on nykyisellään monin paikoin puutteellista ja sitä tulisi kehittää. Ehdotimme muun muassa yhdenmukaisen arviointikehikon luomista sekä laadullisen arvioinnin, jälkikäteisarvioinnin ja arvioinnin riippumattomuuden kehittämistä.
Tulevaisuusvaliokunta halusi kuulla ensi vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä ajatuspajoilta näkemyksiä siitä, miten päätöksenteon vaikutuksia voitaisiin seurata systemaattisemmin. Aihe on tärkeä, sillä muun muassa valtiovarainministeriön vaikutusarviointeihin on viime aikoina kohdistunut aiheellistakin kritiikkiä.
Nykyisellään vaikutusarvioinnin suurin puute on, että se ei ole kovin systemaattista. Siksi kaikkia olennaisia vaikutuksia ei välttämättä huomioida lainkaan eikä kaikkien vaikutusten arviointiin ole yhdenmukaisia menetelmiä tai aineistoja. Silti päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa huomio keskittyy usein yksittäisiin numeerisiin arvioihin silloinkin, kun niihin sisältyy huomattavaa epävarmuutta.
Lisäksi vaikutusarviointia vaivaa tapauskohtaisuus. Arvioitavat päätökset sekä näkökulmat saatetaan valita poliittisin perustein, jolloin arviot johtavat pahimmillaan päättäjiä ja päätöksentekoa seuraavia harhaan. Vaikutusarvioita saatetaan myös painottaa päätöksiin ja näkökulmiin, joiden vaikutuksia on helpoin arvioida aineistojen tai tutkimustiedon saatavuuden vuoksi.
Arviointi on kuitenkin kehittynyt eikä syy ongelmiin ole arvioiden tekijöissä. Arvioinnille ja sen kehittämiselle ei yksinkertaisesti ole osoitettu riittäviä resursseja. Sen puutteet uhkaavat kuitenkin tietoperäistä päätöksentekoa sekä pahimmillaan luovat tilaa korruptiolle.
Esitimme lausunnossa viisi keskeistä muutosehdotusta vaikutusarviointien kehittämiseen:
- Yhdenmukainen arviointikehikko. Valtioneuvoston tulisi käynnistää hanke, jonka avulla luodaan yhdenmukainen arviointikehikko lakien etukäteis- ja jälkikäteisarviointiin. Esitimme lausunnossa tätä varten mallikehikon. Lisäksi tulee kehittää arviointimenetelmiä sekä
–aineistoja varsinaisen arvioinnin parantamiseen.
- Epävarmuuksien tunnistaminen. Vaikutusarvioinnissa tulee kiinnittää enemmän huomiota epävarmuuksien arviointiin. Huomio tulisi kiinnittää enemmän laadulliseen arviointiin tilanteissa, joissa numeeriset arviot ovat epävarmoja tai niistä ei saa oikeaa kuvaa kokonaisvaikutuksista.
- Moninaiset vaikutukset. Kansantaloutta ja julkista taloutta koskevien vaikutusten ohella tulisi tarkastella vaikutuksia muun muassa tulonjakoon eri ryhmien välillä, perusoikeuksiin sekä ympäristöön.
- Riittävät resurssit vaikutusarvioiden tekemiseen. Vaikutusarviointi tulee myös erottaa päätösten poliittisesta valmistelusta ministeriöissä. Näin vähennetään riskejä poliittisiin tai muihin vinoumiin.
- Vaikutusarviointien riippumattoman valvonnan varmistaminen. Vaikutusarviointien laatua tulee arvioida myös ulkopuolisten riippumattomien tahojen toimesta. Tällä hetkellä lainsäädännön arviointineuvostolla ei ole riittäviä resursseja tarkastella vaikutusarvioita monipuolisesti.
Käsittelimme lausunnossamme tarkemmin siihen liittyviä puutteita esimerkkien kautta. Olemme käsitelleet vaikutusarviointeihin liittyvää epävarmuutta ja sokeita pisteitä myös useissa raporteissamme ja julkaisuissamme:
- Otto Kyyrönen ja Ralf Sund käsittelivät julkaisussaan työllisyysvaikutusarviointeihin liittyvää epävarmuutta. Lue lisää täältä.
- Heta Melartinin tutkimuskatsaus tarkasteli ympärivuorokautisen hoivan leikkauksien vaikutuksia. Lue lisää täältä.
- Lauri Finérin ja Jussi Systän raportti käsitteli suurituloisille suunnattujen niin kutsuttujen marginaaliveroalennusten vaikutuksia kasvuun ja verotuloihin. Lue lisää täältä.
Lue lausuntomme tulevaisuusvaliokunnalle kokonaisuudessaan täältä. Tulevaisuusvaliokunta julkaisi aiheesta lausuntonsa viime perjantaina.
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta