Miten tekoäly saadaan hyödyttämään koko yhteiskuntaa? Lue lausuntomme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Kalevi Sorsa -säätiö antoi joulukuussa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle lausunnon valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta. Keskityimme erityisesti siihen, miten tekoäly muuttaa työelämää ja yhteiskunnan valtasuhteita. Nostimme esiin, kuinka nykyinen tekoälyn ekosysteemi hyödyttää harvoja amerikkalaisia ja aasialaisia jättiyrityksiä. Se heikentää Euroopan asemaa ja uhkaa työntekijöiden sekä pienempien yritysten oikeuksia. Esitimme myös toimia, joilla Suomi ja EU voisivat hyötyä enemmän tekoälystä.

Tulevaisuusselonteon käsittelyn yhteydessä valiokunta halusi kuulla näkemyksiä muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään ja laajemmin yhteiskuntaan. Nostimme esiin, kuinka tekoälyn ympärille on kehittynyt globaali talousrakenne, jossa muutamat lähinnä yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset jättiyritykset hallitsevat arvoketjun kriittisiä osia.

Etenkin tekoälyn vaatiman laskentatehon ja datan hallinta on keskittynyt. Esimerkiksi pilvilaskentamarkkinasta valtaosa on kolmen yrityksen hallussa. Ne ovat yhdysvaltalaislähtöiset Google, Amazon ja Microsoft. Tämän seurauksena tekoälyinvestointien hyödyt uhkaavat valua Euroopan ulkopuolelle silloinkin, kun ne tehdään täällä. Samalla niin työntekijöiden kuin pienempien yritysten asema heikkenee.

Kalevi Sorsa -säätiö on ollut vuodesta 2023 mukana Foundation for European Progressive Studiesin tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan tekoälyn vaikutuksia työpaikoilla. Lausunnossa käsittelimme hankkeen pohjalta tekoälyn vaikutuksia työpaikoilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoäly on työpaikoilla nimenomaan työnantajien työkalu. Ne pyrkivät hyödyntämään sitä kannattavuutensa parantamiseen, mutta se tapahtuu usein työntekijöiden kustannuksella.

Tekoälyn käyttö ei siis välttämättä johda tuottavuuden kasvuun yrityksissä, saati koko kansantalouden tasolla. Lisäksi algoritmien käyttö johtamisessa on heikentänyt työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota sekä luottamusta työpaikoilla. Tästä kärsivät eniten nuoret, maahanmuuttajat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset.

Korostimme lausunnossa, että politiikassa tekoäly pitäisi nähdä työkaluna, jonka merkitys riippuu siitä, mihin ja miten sitä käytetään. Tekoäly ei siis itsessään ole hyödyllistä tai haitallista, mutta sen käyttö johtaa ja on jo johtanut hyötyihin tai haittoihin.

Tekoälyn vaikutukset voivat olla suuria, sillä tekoälyn algoritmit voivat ohjata voimakkaasti ihmisten ja yhteisöjen käyttäytymistä. Demokratiaa haastaa myös se, että tekoälyn suuryrityksillä on valtaa, jonka myötä ne ovat kytkeytyneet suurvaltapolitiikkaan. Digijättien lobbaus on laajaa Suomessakin, ja samalla esimerkiksi Donald Trump ajaa niiden etuja Valkoisesta talosta.

Tekoälyn riskit ovat siis ilmeisiä, mutta toistaiseksi se ei ole lisännyt olennaisesti talouden kasvua tai hyvinvointia. Valtioiden ja EU:n politiikalla on suuri rooli, jotta tekoälyn käyttöä saataisiin suunnattua yleisesti hyödyllisiin kohteisiin. Esitimme lausunnossa seuraavat keskeiset suositukset, joilla muutos tekoälyn ekosysteemin saadaan muutettua.

Suomen ja EU:n:

1. On tuettava strategisia tekoälyn ekosysteemiä muuttavien investointeja, jotka vahvistavat Euroopan asemaa arvoketjuissa. Sen sijaan on vältettävä tekoälyinvestointeja, joiden hyödyt valuvat digijäteille.
2. On vahvistettava sääntelyä, joilla suojataan tasapuolisia kilpailullisia markkinoita. EU:n on pidettävä kiinni digitaalisen talouden haittoja estävästä sääntelystä, sillä se parantaa Euroopan kilpailuasemaa. Samalla verotusta on uudistettava, jotta se suosii vähemmän suuryrityksiä ja niiden omistajia (esim. monikansallisten yritysten voitonsiirron torjunta, pääomatulojen vähimmäisvero).
3. On vahvistettava työntekijöiden sekä yksinyrittäjien asemaa tekoälyn hyödyntämisessä ja oikeuksiensa puolustamisessa (mm. järjestäytymisen tuki, yhteistoimintalaki, vakuutusturvan yhdenmukaistaminen).
4. On tuettava heikommassa asemassa olevia toimijoita (pk-yritykset, järjestöt, kansalaiset) tekoälyn hyödyntämisessä ja omien oikeuksiensa sekä etujensa valvomisessa suhteessa suuryrityksiin.
5. On rajattava tekoälyn haitallista käyttöä riittävällä läpinäkyvyydellä ja valvonnalla.
6. On uudistettava kannustimia tekoälyn hyödyllisen käytön suosimiseksi.

Lue lausuntomme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle kokonaisuudessaan täältä.

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.