Miten ympäristöverotusta olisi kehitettävä? Lue lausuntomme eduskunnan verojaostolle
Kalevi Sorsa -säätiö antoi maaliskuussa valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon ympäristöverotuksen kehittämisestä. Keskityimme lausunnossa 1) kestävän maa- ja metsätalouden 2) kulutuksen ja kiertotalouden sekä 3) fossiilitonta liiketoimintaa edistäviin verouudistuksiin. Ympäristöverouudistusten ohella esitimme, että ympäristövaikutukset tulisi huomioida laaja-alaisemmin talouspolitiikasta päätettäessä.
Suomi on jäänyt kuluvan hallituskauden aikana niin kotimaisista kuin kansainvälisesti sovituista ilmasto- ja ympäristötavoitteista. On selvää, että Suomi ei voi saavuttaa kansallisia eikä kansainvälisiä velvoitteita ilman merkittäviä lisäpanostuksia ilmasto- ja ympäristötoimiin. Kestävän talouspolitiikkaan kuuluu saastuttamisen verottaminen ja toisaalta siirtymää edistävien toimien tukeminen.
Suomen kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2024 reilut 48 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, josta suurimmat päästölähteet olivat energiasektori (55,4 % kokonaispäästöistä), maankäyttösektori (20,4 %), liikenne (20 %), maatalous (13,3 %), teollisuus (9,6 %) ja jätteiden käsittely (3,3 %). Verojaosto jätti lausuntopyynnön ulkopuolelle merkittävistä päästölähteistä energiasektorin ja liikenteen (yhteensä yli 75 % päästöistä), joten keskityimme lausunnossa muihin merkittäviin päästölähteisiin kohdistuviin veroihin. Tarkastelimme erityisesti kestävää maa- ja metsätaloutta, kulutusta ja kiertotaloutta sekä fossiilitonta liiketoimintaa edistäviä verouudistuksia. Näillä uudistuksille edistetään päästövähennysten ohella myös luonnon monimuotoisuutta ja sen suojelua.
Riippuen toteutustavasta, esittämistämme toimista voisi kertyä enimmillään yli puolen miljardin euron vuosittainen lisäverotuotto. Samalla korostimme, että ympäristöverojen ensisijainen tavoite on ohjaaminen kestävämpään kulutukseen ja tuotantoon, ei julkisen talouden vahvistaminen. Verotuksen merkitys on suuri myös ympäristötukien ja päästöjä vähentävien julkisten investointien rahoituksessa. Pidemmällä aikavälillä kestävä liiketoiminta vahvistaa niin kansantaloutta kuin julkista taloutta.
Esitimme lausunnossa seuraavia mahdollisia verouudistuksia, jotka voitaisiin toteuttaa jo seuraavalla vaalikaudella. Kaikkia esityksiä on käsitelty tarkemmin lausunnosamme, jonka voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
1. Kestävän metsätalouden ja maankäytön verouudistukset:
- Kiinteistöverotuksella voitaisiin ohjata kestävään maankäyttöön.
- Luonnonsuojelukorvausten vapauttaminen verosta voisi edistää kestävämpää metsätaloutta.
- Perintö- ja lahjaverotuksen kannustimia puun ja metsäkiinteistöjen myyntiin voitaisiin poistaa.
- Kansainvälisten metsäsijoittajien verovapauksien poistaminen edistäisi kestävämpää metsätaloutta.
- Metsävähennyksen kaventaminen ja luopuminen metsälahjavähennyksestä kannustaisivat kestävämpään metsätalouteen.
2. Kestävän kuluttamisen ja kiertotalouden verouudistukset:
- Kulutusverotus tulisi uudistaa päästöperusteiseksi.
- Kotitalousvähennyksestä tulisi tehdä kestävää kiertotaloutta ja kestäviä valintoja edistävä kiertotalousvähennys.
3. Fossiilitonta liiketoimintaa edistävät verouudistukset:
- Puhtaitten investointien verohyvitys tulisi muuttaa aidosti kestäviä investointeja lisääväksi tueksi.
- Haittaverojen indeksointi varmistaisi ennustettavat kannustimet päästöjen vähentämiseen.
4. Ympäristövaikutukset tulisi huomioida osana vero- ja muun finanssipolitiikan vaikutusarviointia:
- Suomen kansallisten ja kansainvälisten ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden seuranta ja toteuttaminen on sisällytettävä osaksi Suomen finanssipolitiikan ohjausta.
- Valtiovarainministeriön on arvioitava laajemmin finanssipolitiikan vaikutuksia ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, kokonaiskysyntään ja eriarvoisuuteen.
Kuva: Hannele Salonen / Eduskunta.