Mykkänen vahvistaa kymmenien miljardien kuilun kokoomuksen talouslinjassa

Kokoomus perustaa talouspolitiikkansa vanhentuneisiin ennusteisiin. Puolue myös väittää sen esittämän sopeutuksen tuovan lisää kasvua, vaikka sen itse käyttämä talouspolitiikan arviointineuvoston raportti sekä laaja tutkimuskirjallisuus sanoo päinvastaista.

· Lauri Finér

Kirjoitin perjantaina blogissani kokoomuksen vaihtoehtobudjetista. Yksi havainnoistani oli, että kokoomuksen esittämissä velkatavoitteissa on miltei 40 miljardin euron ristiriita. Puolueen esittämä velanvähennystahti ei yllä likimainkaan sen vuonna 2031 tavoittelemaan 60 prosentin velka-suhteeseen bruttokansantuotteesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkänen selitti asiaa eilen Iltalehdelle.

Hän myöntää, että kokoomuksen velkatavoitteiden välillä todella on ammottava kuilu: ”Huomasimme, että uusimman arvion mukaan sopeutustahdillamme ei pääsekään siihen 60 prosentin velkasuhteeseen vajaan kymmenen vuoden päästä.”

Mykkäsen mukaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetti perustuu vanhaan arvioon velkaantumisen kehityksestä: ”Kun laadimme vaihtoehtobudjettimme marraskuussa, sen pohjalla oli talouspolitiikan arviointineuvoston julkaisema arvio.” Mykkäsen selittää tätä sillä, että kokoomuksella ”ei ollut omaa budjettia tehdessämme sitä [valtiovarainministeriön tuoreinta ennustetta] käytössä”.

Vastaus on hämmentävä. Kokoomuksen käyttämä Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti julkaistiin jo tammikuussa, jolloin arviointineuvosto perusti lukunsa valtiovarainministeriön (VM) joulukuun 2021 ennusteeseen.

Raportti on tältä osin auttamattomasti vanhentunut. VM on päivittänyt talousennusteitaan sen jälkeen jo kolmasti, viimeksi syyskuun lopulla budjetin yhteydessä. Juuri tähän ennusteeseen hallitus nojasi budjettiesityksensä, mutta jostain syystä kokoomus ei hyödyntänyt sitä omassa saman vuoden vaihtoehtobudjetissaan.

Tuore ennuste velkaantumistahdista olisi ilmennyt myös VM:n marraskuun alussa – yli kolme viikkoa ennen kokoomuksen vaihtoehtobudjettia – julkaisemasta julkisen talouden ohjaamisen kehittämistä koskevasta julkaisusta (ks. s. 37).

Vaikuttaa siis siltä, että kokoomuksessa ei olla tammikuun jälkeen seurattu talouden kehitystä ja luettu VM:n julkaisuja. Sen sijaan on nojattu vanhoihin lukuihin. Tämä on outoa tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi talouden kuvan päälaelleen.

Vanhojen lukujen käyttö on johtanut myös siihen, että kokoomus ei ole huomioinut velka-asteessa menetelmämuutoksen vuoksi kesällä tapahtunutta laskennallista nousua. Muutoksen vaikutusta avattiin VM:n syyskuun talousennusteessa (s. 70–72): ”Kesällä 2022 julkisyhteisöjen velka-aste nousi noin 6 prosenttiyksikköä (noin 15 mrd. euroa), 66 prosentista noin 72 prosenttiin.” Ei ole ihme, jos luvut eivät täsmää, kun näin isot muutokset jäävät huomaamatta.

Omituisuudet eivät jää tähän. Mykkänen väittää, että talouspolitiikan arviointineuvoston ”mukaan vuosittaisella 0,4 prosenttia BKT:sta -sopeutustahdilla päästäisiin siihen [kokoomuksen tavoittelemaan] noin 60 prosentin velkasuhteeseen vuonna 2031.”

Tällaista arviota ei kuitenkaan löydy talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuun raportista. Sen sijaan arviointineuvoston mukaan sen skenaariossa ”velkasuhde saavuttaa 60 prosentin kynnysarvon kolmen seuraavan vaalikauden aikana sen jälkeen, kun sopeutusta tehdään vuositasolla 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2024–2027 eli seuraavalla vaalikaudella”.

Arviointineuvoston arvio koskee siis pidempää ajanjaksoa ja eri suuruista sopeutusta kuin mitä kokoomus esittää, joten näihin lukuihin se ei voi arviotaan suoraan nojata. Lisäksi arvio on perustettu velka-asteeseen, joka olisi nykymittaustavalla noin kuusiprosenttiyksikköä suurempi vuoden 2022 tasossa – siis 66 prosenttia. Lukuja ei siis saa täsmäämään, vaikka ennuste ei olisi vanhentunut.

Kokoomus näyttää muutoinkin tulkinneen talouspolitiikan arviointineuvoston raporttia miten sattuu. Puolue esittää vaihtoehtobudjetissaan mittavaa sopeutusta ja väittää sen tuovan nopeampaa kasvua. Arviointineuvoston mukaan sopeutuksella päinvastoin ”on heikentävä vaikutus talouskasvuun”.

Tämän ilmeisen johtopäätöksen voisi toki tehdä lukuisista muistakin tutkimuksista. Vaikuttaa siltä, että kokoomuksessa niitä sekä VM:n ennusteita ja talouspolitiikan arviointineuvoston raporttia on luettu valikoiden, jos lainkaan.

Perjantain kirjoituksessani toin esiin myös sen, että kokoomus ei esitä alkuunkaan uskottavia keinoja tavoittelemansa yhdeksän miljardin euron vuositason sopeutuksen toteutukseen. Lisäksi puolue kasvattaisi eriarvoisuutta leikkaamalla kymmeniltä tuhansilta pienituloisilta perheiltä vähintään tuhansia euroja vuodessa.

Toiminnanjohtaja
Lauri Finér
lauri.finer@sorsafoundation.fi

Kirjoittaja johtaa säätiötä ja tutkii verotusta koskevia aiheita.

Kuva: Joe Skinner Photography (CC BY-NC-ND 2.0)

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter