NordMod2030-raportti innovaatiopolitiikasta Pohjoismaissa

Kirjoittaja Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkimusraportissa Innovation and Innovation Policy in the Nordic Region luodaan Fagerberg NordMod-raportin kansiyleiskatsaus Ruotsin, Norjan, Suomen ja Tanskan innovaatiopolitiikkaan. Fagerberg ja Fosaas painottavat raportissa, että kaikki neljä maata, etenkin Suomi, Ruotsi ja Tanska, pärjäävät erinomaisesti kansainvälisissä innovatiivisuutta ja innovaatiojärjestelmiä koskevissa vertailuissa. Innovaatiopolitiikasta on tullut yhä tärkeämpi politiikkasektori, sillä korkean teknologian innovaatiot vauhdittavat talouskasvua.

Pohjoismaat näyttävät omaavan eurooppalaista keskiarvoa enemmän innovatiivisia yrityksiä, mutta Saksa piti vuonna 2010 kärkipaikkaa innovatiivisimpien yritysten saralla. Toisaalta Pohjoismaat, Norja pois lukien, hätyyttelevät Saksaa, kun innovaation määritelmää tarkennetaan, ja kun tarkastelun kohteeksi otetaan yritysmaailmat radikaalit innovaattorit. Tässä vertailussa Suomi piti kärkipaikkaa yhdessä Belgian kanssa.

Pohjoismaiden innovatiivisuudesta kertoo myös se, että maiden tuotekehitysmenot ovat muita korkeammalla tasolla BKT:hen suhteutettuna. Erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa T&K-menojen osuus oli vuosina 2007–2011 eurooppalaista keskiarvoa merkittävästi korkeammalla tasolla. Vertailuissa korostuivat sekä yksityisen että julkisen sektorin merkittävät panostukset tuotekehitykseen. Suomi tuntuu erottuvan muista Euroopan maista erityisesti toimivan innovaatioyhteistyön suhteen, joka viittaa innovaatiojärjestelmän osapuolten – julkisen vallan, yritysten ja asiakkaiden – vuorovaikutukseen.

Eurooppalaisessa vertailuissa Pohjoismaat tuntuvat pärjäävän myös kasvuyritysten riskipääoman saatavuutta, väestön koulutustasoa ja kansalaisten teknologiamyönteisyyttä koskevissa vertailuissa. Pohjoismaissa muita maita suurempi osa väestöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon, joka on innovaatioihin ja osaamiseen perustuvassa taloudessa kiistaton kilpailuetu.

Raportin toisessa osiossa luodaan yleiskatsaukset Pohjoismaiden kansallisten innovaatiojärjestelmien historialliseen kehitykseen. Ruotsi oli pitkään muita vauraampi ja edelläkävijä innovaatiopolitiikan saralla, ja se perusti kansallisen teknologian tutkimusneuvoston jo vuonna 1940. Viime vuosikymmenien kohdalla Suomen innovaatio- ja teknologiapolitiikan instituutiot erottuvat edukseen. Suomessa yliopistojen ulkopuoliset instituutiot, kuten Sitra ja Tekes, ovat olleet hyvin toimivia ja rahoitettuja. Ruotsissa, ja viimeksi Tanskassa, ollaan siirtymässä samaan suuntaan kuin Suomessa.

Katso raportin esittely (englanniksi):
[contact-form-7 id=”1588″ title=”Video Fagerberg innovation policy”]

Professori Jan Fagerberg ja Morten Fosaas toimivat Oslon yliopiston Centre for Technology, Innovation and Culture -tutkimuslaitoksessa. Raportti on osa Pohjolan työväenliikkeen pohjoismaista mallia käsittelevää tutkimushanketta.