Norjassa jännittävät kuntavaalit
Norjassa järjestetään kuntavaalit ensi viikon maanantaina (14.9.2015). Kävin opintomatkalla Oslossa tällä viikolla tutustumassa Norjan vaalijärjestelmään.
Viime kuntavaaleissa syyskuussa 2011 konservatiivinen puolue Høyre nosti eniten kannatustaan saaden 28 prosenttia äänistä. Norjan työväenpuolue DNA säilyi kuitenkin suurimpana 31,7 prosentin ääniosuudella. Se myös nosti kannatustaan. Norjan edistyspuolue puolestaan menetti eniten ääniä.
Sen jälkeen maassa on ollut parlamenttivaalit vuonna 2013. Niissä päähallituspuolue työväenpuolue säilyi suurimpana puolueena 30,8 prosentin kannatuksella mutta hävisi vaalit, koska opposition oikeistoblokki voitti enemmistön äänistä.
Näissä vaaleissa tärkeitä teemoja ovat työttömyys (mikä Norjassa on noin 4.5 %) sekä Norjaan vastaanotettavien pakolaisten määrä. Konservatiivihallitusta on kritisoitu sen toimien riittämättömyydestä, ja hallituspuolue Norjan edistyspuolueen kannatus on laskenut sen jäsenten antamien pakolaisvastaisten mielipiteiden vuoksi.
Vaalikamppailuissa huomio keskittyy erityisesti suuriin kaupunkeihin. Høyre johtaa yhdeksää suurinta kaupunkia viidestätoista, ja on johtanut Osloa 16 vuotta ja Bergeniä 12 vuotta. Nyt työväenpuolue ja konservatiivit ovat Oslossa mielipidekyselyissä tasatilanteessa. Työväenpuolueen ehdokas kaupungin johtoon on entinen puoluesihteeri Raymond Johansen, joka on tehnyt hyvin näkyvän kampanjan. Teemoista mielipiteitä on jakanut Oslon työväenpuolueen ehdottama kiinteistövero, jonka tuotot käytettäisiin vanhusten ja lasten hoitoon.
Ennakkoäänestys on ollut käynnissä jo kuukauden. Vaikka äänestys on tehty mahdollisimman helpoksi, ennakkoäänestys ei kuitenkaan ole Norjassa yhtä suosittua kuin Suomessa (Norjassa noin 25 % ja Suomessa 40–45 % äänestää ennakkoon). Äänestysaktiivisuus kaiken kaikkiaan on Norjassa kuitenkin Suomea viitisen prosenttia korkeampi. Myös varsinaisia vaalipäiviä on kaksi, sunnuntai ja maanantai.
Päällimmäisenä kuitenkin minulle jäi mieleen se, miten Norjan nuoret on saatu mukaan politiikkaan. Norjassa on järjestetty nuorisovaalit tai ”kouluvaalit” vuodesta 1989, ja siinä äänestävät 15–19 -vuotiaat norjalaiset. Tänä vuonna 143 873 oppilasta 371 oppilaitoksessa äänesti parlamentin kokoonpanosta. Vaalit osuivat samaan aikaan matkani kanssa, ja sain kutsun seuraamaan Norjan demarinuorten AUF:in vaalivalvojaisia. Paikalla oli parisen sataa nuorta, puoluejohto, sekä median edustajia. Tunnelma oli alusta asti todella korkealla, ja riemu repesi kattoon kun selvisi, että työväenpuolue oli voittanut tähän asti parhaalla tuloksellaan, 31.9 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Kouluvaalien tulokset heilahtelevat enemmän kuin varsinaisten vaalien tulokset, mutta ennakoivat vahvasti vaalitrendejä.
Suomalaisesta näkökulmasta oli erikoista, että demareiden kannatus nuorten keskuudessa on niin korkea. Myös se, miten paljon nuorten osallistumiseen panostetaan koululaitoksessa ja se, miten kohtaamani nuoret olivat niin innoissaan vaikuttamisesta ja politiikasta, teki vaikutuksen.
Vaalituloksen lisäksi jään erityisellä mielenkiinnolla odottamaan minkälaisia vaikutuksia äänestysiän alentamisella 16 vuoteen on ollut Norjan kokeilukunnissa. Kokeilu koski 10 kuntaa vuonna 2011 ja tänä vuonna lisäksi 10 vertailukuntaa. Viime vaaleissa kokeilukuntien 15–18 -vuotiaat äänestivät ahkerammin kuin 20–27 –vuotiaat nuoret. Näissä vaaleissa selviää onko ikärajan alentamisella ollut yhtä kokeilua pysyvämpiä vaikutuksia äänestysaktiivisuuteen.