Nuoriso valmis on taistelemaan – nähdäänkö Serbiassa vallankumous?

Serbiassa saatetaan olla vallanvaihdon kynnyksellä. Serbian hallitus ilmoitti hajottavansa maan parlamentin 7. syyskuuta. Pari päivää myöhemmin vuodesta 2017 maan presidenttinä toiminut Aleksandar Vučić ilmoitti, että ennenaikaiset parlamenttivaalit pidetään 25. lokakuuta. Syyksi Vučić ilmoitti maan poliittiset jännitteet ja sen, että kansan on saatava sanoa sanottavansa siitä, kuka maata johtaa. Vallan saattaa saada opiskelijaliike, jonka poliittinen agenda on vielä epäselvä.

Tragediasta noussutta vastarintaa johtavat opiskelijat

Osa serbialaisista on odottanut ennenaikaisia vaaleja jo toista vuotta. Vaaleihin lähtevä opiskelijaliike on seurausta opiskelijoiden vuonna 2024 aloittamasta vastarinnasta. Marraskuussa 2024 Serbian toiseksi suurimmassa kaupungissa Novi Sadissa hiljattain remontoidun juna-aseman betonikatos romahti ja 16 ihmistä kuoli.

Yliopisto-opiskelijoista alkanut liike keräsi laajasti kansalaisten tukea alusta saakka. Yksi syy tähän on se, että opiskelijaliikkeen vaatimukset poliitikoille olivat selkeät: ne liittyivät puhtaasti juna-aseman romahduksen selvittämiseen ja vastuullisten löytämiseen. Yhdeksän kuukautta juna-asemaromahduksen jälkeen muun muassa entiset ministerit Goran Vesić ja Tomislav Momirović pidätettiin korruptioepäilyistä juna-aseman kunnostamisprojektin yhteydessä. Mitään syytteitä ei ole kuitenkaan vielä nostettu.

Juna-aseman romahdukselle selityksiä vaatineella liikkeellä ei ollut selkeää arvopohjaa tai muita poliittisia tavoitteita. Päinvastoin – se vältti kaikkea mikä voisi tuoda mieleen puoluepoliittisuuden. Tämä mahdollisti sen, että hyvinkin erilaisia poliittisia näkemyksiä omaavat nykyhallintoon tyytymättömät serbialaiset löysivät toisensa kaduilla ympäri maata.

Korruption vastustaminen ja läpinäkyvyyden vaatiminen poliitikoilta on toki sekin politiikkaa, mutta Serbiassa sanalla politiikka on huono kaiku. Moni ajattelee, ettei politiikassa voi työskennellä likaamatta käsiään ja myymättä sieluaan. Opiskelijaliikkeen nousukin on lähtöisin tästä kokemuksesta ja siksi liikkeeseen kuuluvat eivät pitkään aikaan halunneet profiloitua poliittisiksi toimijoiksi.

Samalla kun Georgiassa vilpillisiksi epäiltyjen vaalien seurauksena puhjenneissa mielenosoituksissa vilisi EU-lippuja silmänkantamattomiin, ei niitä näkynyt Belgradin kaduilla. Kosovon itsenäisyyttä vastustavia lippuja sen sijaan näkyi. Eurooppalaisten symbolien poisjättäminen oli opiskelijaliikkeeltä tietoinen päätös, joka kertoo siitä, ettei EU nauti nuorten keskuudessa kovinkaan suurta luottamusta. Presidentti Vučić taas on useaan kertaan väittänyt, että mielenosoitukset “masinoidaan Serbian ulkopuolelta”, eli että kyseessä olisi jokin ulkovaltojen operaatio. Kun joukko kroatialaisia opiskelijoita matkusti Serbiaan osoittamaan tukensa opiskelijaliikkeelle, Vučić syytti heitä vakoilusta ja heidät karkotettiin maasta turvallisuusuhkana.

Opiskelijaliikkeellä on vankka kannatus, muttei poliittista agendaa

Opiskelijaliikkeen ensimmäinen korruptioon liittymätön ulostulo koski Kosovoa. Jos joku liitti opiskelijaliikkeen mielessään liberaaliin eurooppalaiseen kehykseen, sai hän nyt pettyä karvaasti. Opiskelijaliike nimittäin julkaisi Serbian entisestä autonomisesta maakunnasta neljän kohdan lausuman, joka toisti nationalistien perinteiset viestit aiheesta: Kosovo on irrottamaton osa Serbiaa ja serbialaista identiteettiä; taistelu sen säilyttämisestä on taistelu serbialaisen kulttuurin säilyttämisestä sekä “tulevaisuudesta tasavertaisten kansojen joukossa”.

Positiivinen mielikuva opiskelijaliikkeestä on silti kantanut ainakin Serbian sisällä. Serbian yhteiskunnallinen tutkimusvirasto BIRODI julkaisi elokuun lopulla parlamenttivaalien kannatusarvion, jossa opiskelijaliike saisi jopa 48,5 prosenttia äänistä, presidentti Aleksandar Vučićin edistyspuolue SNS 38,6 prosenttia ja SNS:n kumppanina perinteisesti hallituksessa ollut sosialistipuolue SPS vain 3,9 prosenttia. Nämä ovat veret seisauttavia lukuja maassa, jossa Vučićin puolue SNS on ollut vallassa vuodesta 2012. Vaalien lopputulos riippuu kuitenkin siitä, kuinka moni saapuu äänestämään vaalipäivänä. Ja toki myös siitä, millaisen vaaliohjelman opiskelijaliike kokoaa. Vielä sellainen puuttuu.

Vučićin valtakaudella maa on luisunut demokratiasta kohti autokratiaa. Tarinat SNS:n kuristusotteesta kansalaisiin ovat kaikille serbialaisille tuttuja. Työpaikan voi saada tai menettää riippuen siitä, äänestääkö SNS:ää tai tuleeko paikalle presidentin tukimielenosoituksiin. Puolueen lonkerot ulottuvat kaikille yhteiskunnan tasoille yrityksistä yliopistoihin. SNS:n äänestämisestä saatu voileipä tai 15 euroa painaa niukkuudessa elävien syrjäkylien asukkaiden vaakakupissa.

Vučićin valtaistuin tutisee

Opiskelijaliike on jo saanut muutosta aikaan, vaikkei sillä ole laajaa poliittista agendaa tai yhtäkään vaalivoittoa. Vastarintaan ovat nousseet niin turhautuneet kuin jo lannistuneet kansalaiset. Opiskelijaliike on onnistunut kylvämään toivoa. Se on saanut ihmiset uskomaan, että muutos voisi kuin voisikin olla mahdollinen, ja että kansan tahto voisi tulla kuulluksi. Tämä selittää liikkeen valtavan kannatuksen.

Opiskelijaliike osallistui paikallisvaaleihin maaliskuussa 2026 osin omilla listoillaan ja osin oppositiopuolueiden listoilla. SNS:n johtama koalitio voitti vaalit vain vaivoin ja sen kannatus laski monilla alueilla. Opiskelijaliike ja opposition listat pääsivät paikoin vain parin sadan äänen päähän SNS:n listasta.  Äänestyspaikoilla raportoitiin väkivaltaa, äänestäjien painostusta viranomaisten toimesta sekä muita äänestämiseen liittyviä epäsäännöllisyyksiä. Sosiaalisessa mediassa levisi kuvia ja videoita mustiin pukeutuneista ja kasvonsa peittäneistä miehistä, jotka pahoinpitelivät ja jahtasivat ihmisiä pesäpallomailojen kanssa. SNS-puolueen Ana Brnabić vastasi X:ssä yhteen tällaiseen videoon, että kyseessä on ”yritys puolustaa demokratiaa lakkoilijoilta”, siis opiskelijaliikkeeltä.

Presidentti Vučić ilmoitti jo kesällä, että aikoo erota presidentin tehtävästään. Tätä ei ole syytä nähdä antautumisena opiskelijaliikkeen tavoitteisiin tai peiliinkatsomisen hetkenä. Vučić hankkiutuu eroon presidentin virastaan oletettavasti piakkoin, jotta voisi syksyn vaaleissa kampanjoida SNS:n eturintamassa. Hän on myös istunut tehtävässä vajaat kaksi kautta, eikä voisi asettua kolmatta kertaa ehdolle. SNS:n voittaessa vaalit hänestä tulisi jälleen pääministeri ja hän varmistaisi valtansa jatkumisen. Presidentin sijaiseksi nousee Vučićin tuttu aisapari, maan entinen pääministeri ja nykyinen parlamentin puhemies Ana Brnabić. Presidentinvaalien ajankohta julkaistaneen, kun Vučić virallisesti jättää eronpyyntönsä.

Väkivaltaiset paikallisvaalit ja kovat puheet saattavat kieliä siitä, että Vučić on huolissaan valta-asemansa säilyttämisestä. Tämän takia vaaleista voi tulla rumat. SNS:llä on käytettävissään Serbian valtiorahoitteinen mediakoneisto sekä iltapäivälehdet. Ne eivät ole tähänkään mennessä pidätelleet hyökkäyksissään opiskelijaliikettä vastaan. Syrjäisimmissä osissa maata muita uutislähteitä ei juuri ole.

Kiinnostavaa on sekin, että SNS:n pitkäaikainen kumppani Serbian sosialistipuolue SPS ilmoitti vaaliliitosta muiden puolueiden kanssa. Joko SPS:n pitkäaikainen johtaja Ivica Dačić ei usko Vučićin menestykseen tai kulissien takana on tapahtunut jotain, mistä kuulemme vasta myöhemmin.

Vanha ja uusi sukupolvi käyvät vaaleihin eri keinoin

Vučićin ajoitus ilmoittaa ennenaikaisten vaalien ajankohdasta herättää kysymyksiä. Vaaleista on tiedetty jo pari kuukautta, mutta “sattumoisin” hallitus viimein ilmoitti erostaan samana päivänä, kun Haagin sotarikostuomioistuimessa tuomittu Bosnian serbiarmeijan kenraali, “Bosnian teurastaja”, Ratko Mladić haudattiin Belgradissa näyttävin menoin.

Tämä herätti paheksuntaa paitsi Mladićin uhrien läheisten keskuudessa, myös ympäri Eurooppaa. Myös EU kommentoi asiaa toteamalla, ettei sotarikollisen glorifiointi sovi yhteen eurooppalaisten arvojen kanssa. Samalla laajentumiskomissaari Marta Kos perui suunnitellun vierailunsa Serbiaan.

EU-jäsenyydestä ainakin virallisesti haaveilevan Serbian kuvaa ei kiillota se, että maan hallitus on mukana kansanmurhasta tuomitun sotarikollisen juhlistamisessa. Mladićin ruumis lennätettiin Serbiaan hallituksen lentokoneella, arkun päällä oli Serbian lippu ja ruumiin kantoi koneesta sotilassaattue. Sotilaat vahtivat arkkua myös itse hautajaisissa. Kenties ylimääräisten vaalien ilmoittamisen toivottiin vievän huomiota Mladićin palvonnalta. Tätä keinoa Vučić on käyttänyt usein varsinkin Serbian sisäpolitiikassa: kun pinnalla olevat poliittiset teemat eivät miellytä, hän yrittää kääntää kansalaisten huomion muualle. Usein hän siirtää huomiota joko Kosovoon tai länsimaihin, joiden hän väittää toimivan Serbiaa vastaan.

Se ei kuitenkaan vaikuta opiskelijaliikkeen taistelutahtoon. Opiskelijat ovat jo aloittaneet esimerkiksi Ruotsin demareilta tutun oville koputtelun. He aikovat keskustella ihmisten kanssa ympäri maata, jota he ovat jo tehneet marssiessaan ympäri Serbiaa mielenosoitusten yhteydessä. Ensimmäiset opiskelijaliikkeen ehdokkaat on julkistettu, ja joukossa on yliopistoprofessoreita, korkeakoulutettuja ja kulttuurimaailman henkilöitä.

Jää nähtäväksi, milloin opiskelijaliike julkistaa vaaliohjelmansa ja mitä se pitää sisällään. Liikkeeseen kohdistuu valtavia odotuksia. Korruption kitkeminen lienee yksi sen tavoitteista jatkossakin. Sitten on se kaikki muu, mitä politiikka on. Piru asuu yksityiskohdissa.

Kuva: Elli Luukkainen

Elli Luukkainen on filosofian maisteri eteläslaavilaisista kielistä ja kulttuureista ja asunut Serbiassa. Tällä hetkellä hän tekee päivätyönään poliittisen vaikuttamisen suunnittelua Demarinuorilla.