Onko hyvinvointivaltio kasvanut liian suureksi?
Suomen julkisen sektorin koko suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut 57 prosenttiin. Onko tästä kehityksestä syytä olla huolissaan? Projektitutkija Antti Kaihovaara pyrkii vastaamaan kysymykseen Kalevi Sorsa -säätiön uudessa Impulsseja-sarjan artikkelissa.
Suomen talouden ongelmat ovat tulleet kipeällä tavalla myös suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään kuluvan syksyn aikana. Alijäämäbudjeteista, velkaantumisesta ja julkisen sektorin koosta puhuttaessa menevät kuitenkin helposti puurot ja vellit sekaisin.
– Julkisen sektorin suhteellinen kasvu on seurausta tulojen pienentymisestä, ei julkisten menojen kasvuvauhdin kiihtymisestä, Kaihovaara esittää.
Suomen ja Ruotsin lähihistoria osoittaa, että julkisen sektorin nykyistä suurempi koko ei ole ollut este voimakkaalle talouskasvulle tai ylijäämäisille budjeteille. Aiempi menestys ei takaa menestystä tulevaisuudessa. Suomella on kuitenkin edelleen erinomaiset institutionaaliset edellytykset pärjätä hyvin myös jatkossa, katsoo Kaihovaara.
Jos valtion ja kuntien tulot pysyvät matalina, on myös menot sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen. Ensisijaisena tavoitteena tulisi kuitenkin olla tulovirran kasvattaminen, ei kurjistaminen leikkaamalla.
– Kriisitietoisuuden vallitessa vaarana on, että tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta keskeisiä elementtejä puretaan ideologisten näkemysten perusteella. Yhteiskuntarakenteita on päivitettävä aika ajoin, mutta markkinoiden parasta prosessoria ei kannata vaihtaa.