Oodissa keskusteltiin oikeudenmukaisesta siirtymästä: nuoret avainasemassa muutoksessa
Kalevi Sorsa -säätiö järjesti ekologista kriisiä ja globaalia oikeudenmukaisuutta käsittelevän keskustelutilaisuuden Helsingin Oodi-kirjastossa toukokuussa 2023. Tilaisuuden avauspuheenvuoron piti kansainvälisesti tunnettu suomalaisecuadorilainen ilmasto- ja ihmisoikeusaktivisti Helena Gualinga. Lisäksi tilaisuudessa puhuivat Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sekä kansanedustaja Mai Kivelä (vas.). Keskustelutilaisuuden voi katsoa säätiön Youtube-kanavalta.
Huoli oman kansan oikeuksista innosti aktivismiin
Gualinga aloitti puheenvuoronsa kertomalla omasta taustastaan. 15-vuotiaaksi asti hän vietti puolet vuodesta Ecuadorin sademetsässä ja puolet Suomessa. Aktivistiksi hän päätyi seuratessaan pienestä pitäen Sarayaku-yhteisönsä kamppailua kansainvälisiä öljy-yhtiöitä vastaan. Ecuadorin hallituksen ja armeijan tukemat öljy-yhtiöt halusivat ottaa käyttöönsä alueen, missä alkuperäiskansa asui.
Vuosia kestäneen oikeustaistelun jälkeen Sarayaku sai pitää maansa. Voitto oli valtava harppaus eteenpäin koko Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumiselle.
-Menestyksemme taustalla oli vastarintamme väkivallattomuus. Se on muuttunut entistä tärkeämmäksi näinä aikoina, Gualinga korosti.
Hän havainnollisti, kuinka alkuperäiskansat ovat aina eläneet kestävästi ja voivat tukea kestävämpää elämäntapaa myös jatkossa. Ecuador on ensimmäisenä valtiona tunnustanut luonnon oikeudet perustuslaissa. Tästä on kiittäminen alkuperäiskansoja, jotka ovat hyvin läsnä maan poliittisessa päätöksenteossa.
-Alkuperäiskansojen kieli on käännettävä sellaiseen muotoon, että se ymmärretään länsimaissa. Silloin sen voi ottaa myös osaksi lainsäädäntöä.
Suomen ja EU:n kannettava vastuunsa
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen mukaan Suomen ja EU:n tehtävä on näyttää johtajuutta ihmisoikeuksien edistämisessä ja ilmastokriisin pysäyttämisessä. Tuppurainen peräänkuulutti alkuperäiskansojen aseman huomioimista sekä EU:n alueella että globaalisti muun muassa yritysvastuuseen liittyvissä laeissa ja sopimuksissa.
Myös demokratian puolustaminen nousi tärkeäksi ministerin puheenvuorossa.
-Etenkin Venäjän hyökkäyksen jälkeen autoritääriset hallinnot haluavat vahvistaa asemaansa globaalin etelän kehittyvissä maissa. EU voi toimia vastavoimana, estää vastakkainasettelua ja edistää samalla naisten, tyttöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia, hän muistutti.
Kansanedustaja Mai Kivelä puhui suomalaisen elämäntavan kestämättömyydestä.
-Puhuttaessa globaalista oikeudenmukaisuudesta meidän on ensiksi tarkasteltava omaa toimintaamme. Ei auta, että tuemme ilmastoprojekteja jossain muualla, vaan meidän on ennen kaikkea sovitettava oma elämäntapamme planetaarisiin rajoihin.
-Tämä on tehtävä mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuoteen 2035 mennessä.
Kivelä muistutti, ettei köyhempiä maita tule syyttää hitaista toimista ilmastokriisin ehkäisemiseksi, sillä Suomen kaltaiset kehittyneimmätkään valtiot eivät ole vielä onnistuneet luomaan ekologisesti kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa.
Nuoret avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa
Paneelikeskustelussa Gualinga peräänkuulutti vastuunkantoa. Hänen mukaansa Euroopan maat eivät halua tunnustaa kolonialistista historiaansa, koska se vaatisi myös korjaamaan sen aiheuttamia ongelmia. Kolonialismi on vaikuttanut myös siihen, ettei globaalin etelän mailla ole olleet samat mahdollisuudet kehittyä esimerkiksi demokratian suhteen.
Hyvänä edistysaskeleena Gualinga piti EU:n tänä vuonna asettamaa lakia, joka rajoittaa muun muassa kahvin, palmuöljyn ja suklaan tuontia alueilta, joiden metsiä uhkaa hävittäminen.
-EU:lla on kuitenkin vielä pitkä matka oman alueensa alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisessa, puhumattakaan muun maailman.
Tuppurainen muistutti myös kansainvälisen yhteisön ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeydestä, kun etsitään yhteisiä ratkaisuja ilmastokysymyksiin.
-Olemme risteytyksessä. Voimme valita joko hyvän tai luisua syvemmälle kohti autoritarismia, Tuppurainen totesi.
Paneelin lopuksi puhuttiin siitä, miten ihmiset saadaan mukaan ilmastotoimiin. Gualinga korosti nuorten roolia. Nuoret ovat viime vuosina tuoneet ilmastokeskusteluun lisää ulottuvuuksia ja muuttaneet narratiivia. He ovat tehneet ilmastokysymyksistä helpommin lähestyttäviä valjastamalla käyttöönsä popkulttuurin ja taiteen kaltaisia uusia vaikuttamistapoja.
-Ihmiset haluavat tuntea olevansa osa ratkaisua eikä ongelmaa. Henkilökohtaisen yhteyden luomineen asiaan kuin asiaan toimii parhaiten, Kivelä huomautti.
Keskustelun kieli on englanti.
Keskustelutilaisuus järjestettiin osana ensimmäistä Kalevi Sorsa -säätiön järjestämää Reilun siirtymän retriittiä. Se on yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnattu jatkossa vuosittain järjestettävä koulutusviikonloppu. Järjestelyihin osallistuivat myös Työväen Sivistystliitto TSL, Demariopiskelijat ja Demarinuoret. Retriitin asiantuntijapuheenvuorot julkaistaan lähiaikoina säätiön YouTube-kanavalla.
Kuva: Anna Kuokkanen