Osallistuva demokratia

Suomessa järjestetään vaaleja lähes joka vuosi, parhaimpina jopa kahdet, mutta edustuksellinen demokratia on silti jatkuvassa käymistilassa. Se näkyy niin äänestysprosenteissa kuin protestiliikkeissä, tai viimeksi kansalaisaloitteiden herättämässä huomiossa.

Vaikka nykytilaa ei dramatisoisikaan, niin suunta on huolestuttava: Yhä useampi kansalainen kokee, että perinteinen poliittinen ja puoluejärjestelmä ei välitä heidän näkemyksiään päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Erityisen heikkoa tämä alhaalta ammentava legitimaatio on Eurooppa-tason ratkaisuissa.

Hankkeen tavoitteena on pohtia demokratian nykytilaa ja tulevaisuutta, niin paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla, joilla kaikilla tehdään parhaillaan pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia rakenteellisia ratkaisuja.

Miten kuntalain uudistus tulee vaikuttamaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin? Kuinka uudet ja nopeat kommunikaatiomenetelmät toimivat ihmisten aktivoitumisessa, kuinka niitä voidaan soveltaa poliittiseen mobilisaatioon? Mikä sija on puolueilla poliittisen järjestelmän organisoimisessa? Heikkeneekö demokraattinen ohjaus ja julkinen vastuu hyvinvointipalveluita ulkoistettaessa?

Pelkäksi vaalirituaaliksi kaventuneena demokratia jää sisällöltään ontoksi. Globaalin kilpailutalouden aikakaudella on myös pyrittävä ennakkoluulottomasti hakemaan muotoja, joilla myös kansalaisten ääni ja tahto pääsevät paitsi esiin, myös vaikuttamaan. Jos kuilu taloudellisten pakkopaitojen ja poliittisen legitimiteetin välillä jatkuvasti vain kasvaa, se johtaa ennen pitkää kestämättömään asetelmaan. Tasavertaisessa yhteiskunnassa tulee myös kamppailla sitä kehitystä vastaan, että ihmisten hyvä/huono-osaisuus alkaa korreloida heidän yhteiskunnallisen aktiivisuuden/passiivisuuden kanssa.