Outi Honkatukia – Ilmastotoimissa tarvitaan ihmisläheistä lähestymistapaa
Kalevi Sorsa -säätiö järjesti toukokuussa nuorille suunnatun Reilun siirtymän retriitin. Outi Honkatukia toimii ympäristöministeriön ilmastoyksikön johtajana ja yhtenä EU:n kolmesta pääneuvottelijoista YK:n ilmastoneuvotteluissa. Hän kertoi tilaisuudessa kansainvälisestä ilmastopolitiikasta ja omista kokemuksistaan Dubain ilmastokokouksesta. Esityksen voi nyt katsoa säätiön Youtube-kanavalta.
Honkatukia aloitti muistuttamalla, että tieteen kanssa ei voi neuvotella.
– Ilmastonmuutos on fakta, joka näkyy maalla, merissä ja ilmakehässä. Esimerkiksi kasvihuonepäästöjen eksponentiaalinen kasvu ei ole vieläkään loppunut, vaikka se koronan aikana hidastuikin hetkeksi.
Ilmastonmuutokset vaikutukset eivät myöskään jakaudu tasaisesti. Maailman köyhät kokevat ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset sään ääri-ilmiöiden, kuivuuden ja kuumuuden lisääntyessä. Honkatukia kertoi, että YK:n ilmastokokous koostuu viidestä alueellisesta ryhmästä (Afrikka, Aasia, Itä-Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja Karibia, Länsi-Eurooppa ja muut), joilla on kaikilla erilaiset intressit. Itse neuvottelut tapahtuvat maidenvälisesti useissa pienemmissä ryhmissä. Suomi neuvottelee osana EU:ta ja kansallisista kannoista vastaa ympäristöministeriö.
YK:n vuoden 2015 Pariisin sopimus on ensimmäinen globaali ilmastosopimus. Sitä edeltävä, vuoden 2009 Kööpenhaminan sopimus epäonnistui Honkatukian mukaan muun muassa siksi, että ilmastonmuutoksen torjuminen nähtiin vielä silloin pitkälti vain kustannuseränä. Kokous oli myös hyvin vaikea, eikä osapuolien välillä ollut luottamusta.
Vuonna 2015 uusiutuva energia nähtiin jo taloudellisena mahdollisuutena, sillä markkinat olivat siirtyneet omaehtoisesti suosimaan uusiutuvia energiamuotoja. Myös Ranskan tekemä pohjatyö Kööpenhaminan kokouksen epäonnistumisista vaikutti suotuisasti sopimuksen hyväksymiseen ja ratifioimiseen.
– Pariisin ilmastosopimuksen keskiössä ovat päästövähennystavoitteet, niiden raportointi ja seuranta sekä tavoitteita kirittävä ambitiomekanismi. Pariisissa sitouduttiin muun muassa päästöjen vähentämiseen 1,5 asteeseen, ihmisten aiheuttamien päästöjen ja päästöjä sitovien nielujen tasapainottamiseen tämän vuosisadan jälkipuoliskolla sekä rahoitusvirtojen sovittamiseen kohti vähähiilisiä ja ilmastokestävää kehitystä, Honkatukia muistutti.
Honkatukian mukaan Dubain 2023 ilmastokokous oli merkittävä siksi, että maat sopivat ensimmäistä kertaa globaalista siirtymästä, jossa fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla ja päästöttömillä energialähteillä.
Vaikka yksiselitteistä sopua fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta ei vieläkään saatu aikaan, on suunta merkittävä edistysaskel. Kokouksessa sovittiin myös siirtymän toteuttamisesta niin, että vuoteen 2050 mennessä päästään niin sanottuun nettonollatilanteeseen. Uuden ilmastotuhorahaston (loss and damage) perustaminen oli myös tärkeä edistysaskel kohti globaalia vastuunkantoa ja taakanjakoa. Yhteensä rahastolle luvattiin lähes 800 miljoonaa dollaria, joista 400 miljoonaa tulee EU:lta. Suomen osuus on kolme miljoonaa euroa.
Poliittisilta päättäjiltä Honkatukia toivoi muun muassa päästöhinnoittelun vahvistamista, kestävien ja vähähiilisten infrainvestointien vauhdittamista ja yksityisen sektorin sekä innovaatioiden valjastamista muutoksen moottoreiksi.
– Ilmastonmuutoksen tuomia riskejä on tuotava paremmin esiin. Tarvitaan myös ihmisläheistä lähestymistapaa, jossa hyödyt jaetaan ja toimien oikeudenmukaisuus varmistetaan.
Katso Honkatukian koko esitys säätiön Youtube-kanavalta.