Paljon puhetta Länsi-Balkanista
Kalevi Sorsa -säätiö ja Ajatuspaja Visio järjestivät 24.1.2023 Musiikkitalolla tilaisuuden, jossa keskusteltiin Länsi-Balkanista asiantuntijoiden voimin.
Tilaisuudessa käsiteltiin Länsi-Balkanin maiden EU:n laajentumista koronapandemian, Ukrainan sodan ja energiakriisin varjossa. Alustajina toimivat albanialaisen ajatuspajan Qemal Stafa Foundationin toiminnanjohtaja Ledjon Shahini, Aleksanteri-instituutin tutkija Brendan Humphreys, Bosnia ja Hertsegovinan federaation kansanedustaja Irfan Čengić sekä ulkoministeri Pekka Haavisto. Alustuksia seurasi paneelikeskustelu, johon osallistuivat Shahini, Humphreys, Čengić sekä Suomen Serbian, Pohjois-Makedonian ja Montenegron suurlähettiläs Kimmo Lähdevirta.
Koronapandemia ja demokraattinen taantuminen Länsi-Balkanilla
Ledjon Shahini tarkasteli puheenvuorossaan Länsi-Balkanin maiden demokratiakehitystä pandemian aikaan. Shahini oli yksi kirjoittajista Kalevi Sorsa -säätiön ja ENoPin joulukuussa julkaisemassa raportissa, joka käsitteli koronapandemian vaikutuksia demokratiaan kuudessa Länsi-Balkanin maassa. Hänen puheenvuoronsa pohjasi raportin löydöksiin muun muassa demokratian taantumisesta alueella.
“Koronapandemia iski kovaa Länsi-Balkanin maihin korostaen puutteita maiden jo ennestään hauraissa demokraattisissa järjestelmissä.”
Shahini havainnollisti, kuinka demokratiaa heikensivät pandemian aikana muun muassa rajut rajoitustoimenpiteet, jotka usein todettiin perustuslain vastaisiksi. Hän nosti esiin myös mediavapauksien heikkenemisen sekä alueen maiden hallitukset, jotka käyttivät tilaisuuden kasvattaakseen omaa valtaansa.
“Pandemia hidasti myös alueen oikeusvaltiokehitystä, kun monien asioiden käsittely tuomioistuimissa pysähtyi kokonaan. Samalla tuomioistuimet jättivät usein käsittelemättä hallituksien rajoitustoimien laillisuutta.”
Positiivisena edistyksenä Shahini mainitsi Tiranassa käyttöönotetun sähköisen äänestyksen, joka mahdollisti vaalien järjestämisen keskellä pandemiaa vuonna 2021.
Ukrainan sota ja Länsi-Balkan
Brendan Humphreys käsitteli puheenvuorossaan muun muassa sitä, miten Länsi-Balkanin maissa on suhtauduttu Ukrainan sotaan.
“Ukrainan sota on osoittanut, että opportunistit käyttävät kriisejä hyväkseen omien poliittisten tarkoitusperiensä ajamiseen.”
Huolestuttavana esimerkkinä Humphreys mainitsi Bosnia ja Hertsegovinan serbitasavallan presidentin Milorad Dodikin, joka vieraili Moskovassa viimeksi syyskuussa 2022 ja myönsi Putinille kunniamaininnan maiden välisestä ystävyydestä sekä Putinin tuesta serbitasavallalle.
Humphreys toi myös esiin, kuinka Serbiassa luotetaan pitkälti Venäjän tukeen asiassa kuin asiassa. Samalla hän kehotti tarkastelemaan tukea kriittisesti sekä historiallisesta näkökulmasta että viimeaikaisten tapahtumien valossa.
“Venäjän taloudellinen tuki Serbialle on todellisuudessa varsin vähäistä eikä yllä läheskään EU:n tai yksittäisten jäsenmaiden tasolle. Esimerkiksi Serbian asevoimien viime vuosina toteuttamista sotilaallista harjoituksista ehdottomasti suurin osa on ollut NATO:n kanssa ja vain muutama Venäjän.”
Serbia on Länsi-Balkanin maista ainoa, joka ei ole vielä asettanut Venäjälle talouspakotteita. Tämä hiertää EU:n ja Serbian välejä, sillä EU:hun pyrkiviltä mailta odotetaan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten noudattamista.
Vihreän siirtymät haasteet ja energiakriisi
Irfan Čengić toi puheenvuorossaan esiin vihreään siirtymään liittyviä haasteita sekä energiakriisin vaikutuksia Länsi-Balkanin maihin.
“Länsi-Balkanilla energiakriisi alkoi jo paljon ennen Ukrainan sotaa.” Tällä Čengić viittasi EU:n vihreään siirtymään, johon myös Länsi-Balkanin maat – jotka ovat edelleen hyvin riippuvaisia fossiilista polttoaineista – ovat sitoutuneet.
”Bosnia tuottaa edelleen 70 prosenttia maan sähköstä hiilivoimalla. Hiiliteollisuus työllistää myös paljon ihmisiä, eivätkä poliitikot halua puuttua tähän äänten menettämisen pelossa. Ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden ratkaisemista vaikeuttavat poliitikot, jotka pyrkivät pikemminkin voittamaan vaalit kuin tekemään tulevia sukupolvia hyödyttäviä päätöksiä.”
Čengić korosti Länsi-Balkanilla olevan kuitenkin paljon mahdollisuuksia fossiilisista polttoaineista luopumiseen, sillä alueella on paljon aurinkoa, jokia ja tuulta. Esimerkiksi Albaniassa käytetään vesivoimaa ja Pohjois-Makedoniassa yhä suuremmassa määrin aurinkovoimaa. Samalla sähköä joudutaan kuitenkin tuomaan esimerkiksi Pohjois-Makedoniaan, ja myös Länsi-Balkan on hyvin riippuvainen venäläisestä kaasusta.
Čengić kertoi, ettei energiakriisi ole juurikaan nostanut hintoja Bosnia ja Hertsegovinassa, sillä maa myy tällä hetkellä halpaa hiilellä tuotettua sähköä korkeaan hintaan muualle Eurooppaan ja käyttää näitä voittoja tukeakseen sähkön ostajia kotimaassa. Samalla vihreän siirtymän edistäminen on jäänyt entistä enemmän taka-alalle. Tämä tulee aiheuttamaan ongelmia tulevaisuudessa, kun vihreän siirtymän tavoitteet eivät toteudu ajallaan.
“Serbiassa tilanne on vielä hankalampi, sillä maa ei tuota tarpeeksi sähköä myydäkseen sitä. Bosnian sähköä myydään nyt myös Serbiaan, joka maksaa siitä enemmän.”
Haasteeksi Čengić mainitsi myös Bosnia ja Hertsegovinan energiasektorin riippuvuuden Kiinasta. Tulevaisuuden energiatuotannon turvaamiseksi maassa suunnitellaan taas uuden hiilivoimalan rakentamista, joka ei ole linjassa vihreän siirtymän tavoitteiden kanssa. Koska rahaa hiilivoimalaan ei saada EU:lta, tullaan mahdollisesti kääntymään Kiinan puoleen.
EU:n laajentuminen on tärkeä geopoliittinen työkalu
Ulkoministeri Pekka Haavisto korosti Länsi-Balkanin tärkeyttä koko Euroopalle, ja EU:n itälaajentumisen olevan tärkeä geopoliittinen työkalu.
“Suomi on sitoutunut tukemaan Länsi-Balkanin alueen rauhaa ja vakautta ja on yksi EU:n laajentumisen aktiivisimmista tukijoista.Länsi-Balkanin maiden turhautuminen hitaasti etenevään laajentumisprosessiin on ymmärrettävää. EU:n on lunastettava lupauksensa samalla, kun Länsi-Balkanin maiden on pidettävä kiinni esimerkiksi oikeusvaltiokehityksestä.”
Haavisto kehotti Serbiaa asettamaan pakotteita Venäjää vastaan, jottei se jäisi tulevaisuudessa paitsi EU-jäsenyyden tuomista sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä. Hän ilmaisi myös huolensa Serbian ja Kosovon kiristyneistä väleistä, joiden taustalla ovat muun muassa erimielisyydet Kosovon hallinnon ja serbivähemmistön välillä.
Hyvä vastaan huono ulkopuolinen vaikutus
Paneelissa Čengić, Humphreys, Shahini ja Lähdevirta keskustelivat muun muassa siitä, miksi Länsi-Balkanin maat ovat niin otollista maaperää negatiiviselle ulkopuoliselle vaikutukselle.
Čengic toi esiin korruptoituneet poliitikot, jotka ovat halukkaita tekemään yhteistyötä epädemokraattisten tahojen kanssa. Lähdevirta nosti puolestaan syiksi jakolinjat yhteiskunnissa sekä riippumattoman median heikentymisen yhdistettynä kansalaisten heikkoon medialukutaitoon, jotka helpottavat vaihtoehtoisten narratiivien leviämistä.
Sekä Humphreys että Čengić korostivat, ettei ulkopuolinen vaikutus ole itsessään huonoa. Sen on kuitenkin tultava tahoilta, jotka jakavat esimerkiksi demokratiaan, tasa-arvoon ja oikeusvaltioperiaatteeseen pohjautuvat toimintatavat ja arvomaailman.
Čengić antoi konkreettisen esimerkin valtateiden rakentamisesta:
“Kansalaiset näkevät kiinalaiset yritykset rakentamassa valtateitä, mutta eivät tiedä, että rahat itse projektiin on saatu EU:lta. EU-lippuja ei juurikaan näy rakennusprojektien työmailla, kun taas esimerkiksi Kiinan liput näkyvät aina, kun niiden käyttämiseen on vähänkin aihetta.”
Ukrainan sodan myötä EU on alkanut kiinnittämään taas enemmän huomiota Länsi-Balkaniin. Shahini korostikin, että viimevuotiset edistysaskeleet on otettu positiivisesti vastaan alueella.Näitä ovat Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvotteluiden avaaminen, Bosnia ja Hertsegovinan kandidaattistatuksen saaminen sekä Kosovolle viisumivapauden myöntäminen vuodesta 2024 eteenpäin.
Yleisökysymyksissä pohdittiin muun muassa, miten Suomessa voitaisiin lisätä tietoisuutta Länsi-Balkanin maista. Danijela Matijaš Serbian suurlähetystöstä nosti esiin suomalaisen median, joka harvemmin uutisoi mitään positiivista Länsi-Balkaniin liittyvää. Uutisointi keskittyy pääosin negatiivisiin asioihin, kuten konflikteihin ja spekulaatioihin sodan mahdollisuudesta.
Kimmo Lähdevirta nosti yhdeksi ratkaisuksi suomalaisten journalistien kutsumisen Länsi-Balkanille perehtymään tarkemmin alueen kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Pitkällä tähtäimellä tämä voi nopeuttaa myös Länsi-Balkanin EU-integraatiota, kun maat nähdään jäsenmaissa muunkin kuin haasteiden kautta.
Tilaisuus järjestettiin European Network of Political Foundationsin tuella. Kalevi Sorsa -säätiö on tehnyt demokratiatyötä Länsi-Balkanilla Suomen ulkoministeriön avustuksella jo vuodesta 2008.