Parlamentaarinen yhteistyö Itämeren alueella
Parlamentaarinen Itämeriyhteistyö (BSPC, eli Baltic Sea Parliamentary Conference) sai alkuunsa vuonna 1990 silloisen puhemiehen Kalevi Sorsan aloitteesta. Ensimmäinen Parlamentaarinen Itämerikonferenssi järjestettiin samana vuonna Suomen eduskunnassa. Pitkään kestänyt kylmän sodan kausi oli silloin päättymässä, jonka myötä nähtiin mahdollisuudet uusien yhteistyömuotojen avaamiselle. Vuoden 1990 jälkeen konferensseja on järjestetty lähes vuosittain ja viimeisen kymmenen vuoden aikana itämeriparlamentaarikkojen yhteistyö on sekä monipuolistunut että kehittynyt.
Toimintaa johtaa pysyvä komitea. Puheenjohtajuuskausi kestää yleensä vuoden ja kiertää Itämerimaiden välillä. Minä toimin puheenjohtajana vuosina 2008–2011, ja koin tehtävän yhdeksi mielenkiintoisimmaksi koko kansanedustajaurani aikana. BSPC kokoaa parlamentaarikkoja Itämeren alueen 27 alueellisesta ja kansallisesta parlamentista mukaan lukien Euroopan parlamentin, Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian neuvoston. Parlamentaarikkojen työskentelytapana on laatia yhteisiä kannanottoja ja vaatimuksia hallituksille sekä tehdä yhteistyötä muiden elinten kanssa, joilla on samat intressit ja tavoitteet. CBSS (Council of Baltic Sea States), eli hallitusten välinen yhteistyöelin Itämerineuvosto, on luonnollisesti tärkeä yhteistyötaho.
Ympäristöasiat nousivat poliittiselle agendalle 1960-luvun loppupuolella. Silloin asioista ruvettiin keskustelemaan myös pohjoismaiden välisissä kokouksissa. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin Itämeren suojelusta tuli painava poliittinen asia. Neuvostoliitossa ympäristöongelmista vaiettiin, eikä niihin kiinnitetty huomiota asianmukaisella tavalla. Vuosikausien ympäristönsuojelun laiminlyöminen johti suuriin ympäristötuhoihin, joita edelleen korjataan. Vasta kylmän sodan päätyttyä, siis noin kaksikymmentä vuotta sitten, asiaan ruvettiin kiinnittämään enemmän huomiota. Ympäristöasiat ovat aina olleet vahvasti esillä Parlamentarisessa Itämeriyhteistyössä. Asioihin on perehdytty muun muassa kahdessa työryhmässä. Ensimmäinen käsitteli Itämeren rehevöitymistä ja toinen energiatehokkuutta sekä vihreää kasvua Itämeren alueella. Työryhmien raportit valmistuivat vuosina 1996 ja 2013.
Itämeren osalta huomattavia parannuksia on saavutettu eteenkin Pietarin jäteveden puhdistamisessa. Tätä positiivista kehitystä ei olisi tapahtunut ilman rakentavaa yhteistyötä Venäjän ja Suomen ympäristöviranomaisten välillä. Henkilökohtaiset kontaktit ovat olleet tärkeitä luottamuksen ja myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi. Viime vuosina yksityisten tahojen, kuten säätiöiden mukaantulo on edesauttanut ympäristöyhteistyön kehitystä. Suomalaisille ympäristö- ja rakennusalan yrityksille mukanaolo Pietarin jätevesipuhdistustekniikan kehittämisessä on ollut tärkeää.
Parlamentaarikkojen yhteistyöllä on myös ollut merkitystä. Olen osallistunut useita kertoja Pietarissa vuosittain järjestettävään ”Baltic Sea Days”-tapahtumaan ja tuonut Itämeriparlamentaarikkojen näkemyksiä esille. Uskon, että dialogin kautta syntyy yhteisen tekemisen tahtotila, mikä on äärimmäisen tärkeää ympäristönsuojeluyhteistyössä. Parlamentaarikot ovat myös pitäneet ympäristöasiat esillä poliittisessa työssään ja edellyttäneet hallituksiltaan toimenpiteitä ympäristönsuojelun osalta.
Parlamentaarisella Itämerikonferenssilla, BSPC:llä, on muun muassa tarkkailija-asema Itämeren suojelukomissiossa HELCOM:ssa, ja yhtenä viime vuosien aikana hallituksille osoitettuna ensisijaisena vaatimuksena on ollut HELCOM:in Itämeren suojelun toimenpideohjelman toteuttaminen siinä aikataulussa, josta hallitukset sopivat toimenpideohjelmaa hyväksyttäessä vuonna 2007.
Parlamentaarinen Itämerikonferenssi seuraa myös EU:n Itämeristrategian toteutumista olemalla yhteydessä komissioon ja Euroopan parlamenttiin sekä korostamalla sitä, että Itämeristrategian ja Pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvän toiminnan tulee kulkea käsi kädessä, jotta kaikilla Itämeren mailla – myös Venäjällä – olisi vahva intressi toteuttaa yhteisesti asetetut tavoitteet. EU:n Itämeristrategia on työväline monipuoliselle Itämeren alueen kehitykselle ja alueen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiselle. On tärkeää, että poliittinen tuki EU:n Itämeristrategian toimenpanemiseksi säilyy vahvana.
HELCOM:in perustamisesta on tänä vuonna kulunut 40 vuotta. Helcomin toimintasuunnitelma, Baltic Sea Action Plan (BSAP), joka hyväksyttiin vuonna 2007, ja jonka tavoitteena on luoda hyvä Itämeren ympäristön tila vuoteen 2021 mennessä, on erittäin tärkeä strateginen ja poliittinen työväline. Ohjelman painoarvo kasvoi siitä, että se sisällytettiin EU:n Itämeristrategiaan. BSAP:n toteutus on valitettavan hidasta. Pohjoismaiden neuvosto ja BSPC ovat toistuvasti vaatineet hallituksia kiirehtimään kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa, jotta aikataulusta ei jäätäisi jälkeen.
Itämeren suojelutyön edistysaskelina voidaan pitää parempaa jätevesien puhdistamista Venäjän, Puolan ja Baltian maiden käsittelylaitoksissa, fosforia sisältävien puhdistusaineiden kieltämistä sekä suuria määriä fosforia valuneiden kipsivuorten havainnointia Venäjällä ja Puolassa. Yksi edistysaskel on myös viimeistään vuonna 2018 voimaantuleva risteilyaluksia koskeva kielto laskea jätevesiä aluksista mereen.
Jäteveden puhdistamista Venäjällä ja Puolassa on laajennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta Venäjän rannikolla on edelleen 184 pienempää kaupunkia, joissa puhdistus toimii tehottomasti ja viemäriverkosto on rappeutunut. Tästä syystä on tärkeää, että viimeisten vuosien positiivinen toiminta saa myös tulevaisuudessa vahvan poliittisen tuen.
Työtä on vielä paljon jäljellä. Hallitusten tulisi lunastaa ne BSAP-lupaukset, jotka hyväksyttiin HELCOM:in ministerikokouksessa Krakovassa, Puolassa, vuonna 2007 ja uusittiin Moskovassa vuonna 2010 sekä Kööpenhaminassa vuonna 2013. Itämeren pelastaminen vaatii sitoutumista ja toimenpiteitä. Samalla työ avaa uusia mahdollisuuksia kehittää ja ottaa käyttöön cleantech-ratkaisuja. Vihreä ja sininen kasvu luovat Itämeren alueelle työpaikkoja sekä parantavat ympäristöä ja hyvinvointia. Parlamentaariset elimet voivat omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että yhteistyö Itämeren maiden välillä tiivistyy.
Christina Gestrin
Kansanedustaja (RKP)
BSPC puheenjohtaja 2008-2011