Perintöveron poisto olisi vuosisadan puhallus, joka nostaisi useimpien veroa

Kokoomuksen esittämä perintöverotuksen Ruotsin malli tarkoittaisi valtaosalle perintöjen saajista veronkorotusta. Mallista hyötyisivät lähinnä vauraat suvut, jotka voisivat välttää verot jopa pysyvästi. Ehdotuksella kokoomus paljastaa bluffinsa. Sitä ei kiinnosta julkisen talouden vahvistaminen tai edes kasvu, vaan pienen varakkaiden joukon etujen ajaminen.

Helsingin Sanomien perjantaisten tietojen mukaan kokoomus haluaa päättää perintöveron poistosta huhtikuun kehysriihessä. Lauantaina Rkp:n Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand antoi tukensa tavoitteelle. Jo aiemmin viikolla kokoomuslainen ulkoministeri Elina Valtonen esitti perintöveron poistoa.

Hesarin mukaan kokoomuksen tavoitteena ei ole vain perintöveron poisto, vaan samalla poistettaisiin myös lahjavero sekä korotettaisiin perityn varallisuuden myynnistä maksettavaa veroa. Kokoomuksen esitys tarkoittaisi siis siirtymistä niin kutsuttuun Ruotsin veromalliin. Avaan tässä kirjoituksessa tarkemmin, mitä se tarkoittaisi.

Perintöverotus on Suomessa verraten matalaa – jopa kaksi kolmannesta perinnöistä on verovapaita

Suomen perintö- ja lahjavero on progressiivinen vero. Toisin sanoen pienet perinnöt ja lahjat on vapautettu verosta. Vastaavasti suurimmista yli miljoonan euron lahjoista ja perinnöistä maksetaan korkeampaa veroa.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina lähes 60 prosenttia perinnöistä on ollut verovapaita, sillä ne ovat jääneet alle 20 000 euron, mikä on veronalaisen perinnön alaraja (ks. kuvio 1). Tänä vuonna verovapaiden perintöjen osuus nousee lähelle 70 prosenttia, kun alarajaa nostettiin 30 000 euroon.

Yleensä perintövero ei ole kovin korkea myöskään isommissa perinnöissä (ks. verotaulukot täältä). Esimerkiksi vanhemmilta saadun 200 000 euron perinnön vero on 21 000 euroa eli 10,5 prosenttia. Vero on selvästi alempi kuin myyntivoitoista perittävä 30–34 prosentin vero. Palkansaaja maksaa 200 000 euron vuositulosta veroa noin 46 prosenttia – siis neljä kertaa enemmän kuin vastaavasta perinnöstä.

Perinnöt ovat kuitenkin vain harvoin näin suuria, jolloin veroprosenttikin on alempi (ks. tilastokatsaus). Yli 96 prosenttia perinnöistä on ollut viime vuosina alle 200 000 euron arvoisia. Jopa miljoonan euron perinnöissä vero nousee lähisukulaisten välillä enimmillään 19 prosenttiin, lahjoissa 17 prosenttiin. Muiden kuin lähisukulaisten välillä veroprosentit ovat jonkin verran korkeampia, mutta vain noin viidennes perinnöistä menee muille, ja nämä perinnöt ovat yleensä pienempiä.

Ruotsi mallissa perityn omaisuuden myynnit menisivät verolle – useimmissa perinnöissä verotus nousisi

Kokoomus siis ehdottaa perintö- ja lahjaverotuksesta luopumista ja perityn omaisuuden myyntivoittojen korkeampaa verotusta Ruotsin mallin mukaisesti. Ruotsissa ei peritä perintö- tai lahjaveroa suuristakaan perinnöistä ja lahjoista. Sen sijaan perinnöistä ja lahjoista maksetaan myyntivoittoveroa, jos ja kun peritty tai lahjana saatu omaisuus myydään.

Myyntivoittovero on 30 prosenttia myyntivoitosta eli myyntihinnasta, josta on vähennetty omaisuuden hankintameno ja mahdolliset muut kulut. Ruotsissa hankintahintana käytetään normaalisti hintaa, jonka edellinen omistaja on omaisuudesta maksanut (ks. esimerkki 1 alla). Esimerkiksi Virossa on ollut käytössä vielä korkeampaan verotukseen johtava malli, jossa hankintahinta on nolla, sillä perillinen tai lahjan saaja on saanut omaisuuden ilmaiseksi.

Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa perityn omaisuuden myynnit on yleensä vapautettu verosta. Myyntivoittoveroa maksetaan ainoastaan siltä osin, kun perityn tai lahjaksi saadun omaisuuden arvo on kasvanut sen luovutuksen jälkeen. Tällöinkin perintöveroarvoa voidaan oikaista ylöspäin, jos omaisuus myydään pian perimisen jälkeen. Näin kannattaa tehdä, sillä perintöveroprosentti on käytännössä aina alempi kuin myyntivoittovero.

Kun Suomessa noin 70 prosenttia perinnöistä on vapautettu alarajan vuoksi kokonaan verosta, Ruotsissa myös pienistä perinnöistä menee usein veroa. Tätä hahmottaa alla oleva esimerkki.

Esimerkki 1.

A perii isältään asunnon yhdessä sisarustensa kanssa. A:n osuus asunnon arvosta on 50 000 euroa. Isä on ostanut huoneiston ja A:n osuus hankintamenosta on 30 000 euroa.  Perintöön ei kuulu muuta omaisuutta.

Sisarukset eivät voi käyttää asuntoa yhdessä, joten perinnön jakaminen edellyttää sen myymistä ja myynnistä saatujen rahojen jakamista. He myyvät asunnon, jolloin A:n osuus myyntihinnasta on 50 000 euroa.

Nykytilanteessa A maksaa huoneisto-osuudestaan perintöveroa 1 800 euroa eli 3,6 prosenttia. Sen sijaan hän ei maksa pääomatuloveroa, sillä osakkeiden myyntivoitto on nolla, kun myyntihinnasta vähennetään perintöverotuksessa käytetty arvo (50 000  € – 50 000 € = 0 €).

Ruotsin mallissa ei maksettaisi perintöveroa, sillä se on poistettu. Sen sijaan A maksaisi pääomatuloveroa 20 000 euron myyntivoitosta, sillä omaisuuden hankintahintana käytettäisiin A:n 30 000 euron osuutta isän aiemmin maksamasta hankintahinnasta (50 000 € – 30 000 € = 20 000 €).

Veroa tulisi maksettavaksi 30 prosentin pääomatuloveroprosentilla 6 000 euroa (20 000 € x 30 %). Toisin sanoen Ruotsin mallissa esimerkkitapauksessa maksettava vero olisi yli kolminkertainen verrattuna Suomen nykyiseen 1 800 euron perintöveroon.

Lahjaveron poisto johtaisi suurten omaisuuksien siirtoihin ja verotulot menetettäisiin jopa pysyvästi

Edellä kuvattua myyntivoittoveroa ei makseta, jos perittyä tai lahjana saatua omaisuutta ei myydä. Siksi Ruotsin malli hyödyttää etenkin varakkaita sukuja, jotka saavat niin suuria omaisuuksia, ettei heillä ole välttämättä tarvetta sen realisoimiseen.

Varakkaimpien omaisuudesta suuri osa on rahoitusvarallisuutta, kun muilla suomalaisilla omaisuus koostuu yleensä pääosin omasta asunnosta. Rahoitusvarallisuus tuottaa saajalleen tuloja esimerkiksi osinkoina ilman, että omaisuutta on tarvetta myydä. Rahoitusvarallisuuden jakaminen perillisten kesken ei yleensä myöskään edellytä sen myyntiä.

Ratkaisevaa on, että Ruotsin mallissa verovapaus koskee myös lahjoja. Tilastot osoittavat, että varakkaissa perheissä omaisuus siirretään yleisesti jälkipolville lahjoina jo hyvissä ajoin. Lahjat, eli niin sanotut ennakkoperinnöt, myös keskittyvät suurituloisille vielä perintöjäkin enemmän: noin puolet lahjoista kertyi suurituloisimmalle kymmenykselle suomalaisista.

Lahjaverosuunnittelulla vauraat suvut välttävät veroja jo nyt. Viime vuonna julkaistu raporttini osoitti, kuinka sukupolvenvaihdoshuojennukseksi kutsuttu verotuki alensi vuosina 2020–2024 lahjaveroa keskimäärin 77 prosenttia verrattuna veroon, joka maksettaisiin samansuuruisesta lahjasta ilman verotukea (ks. kuvio 2). Huojennuksen saajista 87 prosenttia sai omaisuuden lahjana, ja vain 13 prosenttia perintönä.

Sukupolvenvaihdoshuojennuksesta hyötyvät vain varakkaimmat: kun suomalaisten keskivertoperintö on alle 20 000 euroa, sukupolvenvaihdoshuojennustapauksissa saatu omaisuus oli keskimäärin 715 000 euroa, siis 35-kertainen. Verotuen hyöty kertyy vuosittain alle 3 000 henkilölle eli alle puolelle promillelle suomalaisista.

Nykytilanteesta ja Ruotsin kokemuksista on helppo ennustaa, mihin kokoomuksen kaavailema perintö- ja lahjaveron poisto johtaisi. Verokonsulteilla olisi jo lahjaverokirjat kaapissa valmiina, kun suuria omaisuuksia siirrettäisiin saman tien perillisille. Menetettyjä verotuloja ei saataisi enää koskaan takaisin, vaikka perintö- ja lahjavero myöhemmin palautettaisiin.

Siirtyminen Ruotsin malliin haittaisi kasvua

Perintö- ja lahjaveron poistosta keskusteltiin viime vuonna, kun hallitus pohti sen poistoa osana kasvutoimiaan. Tuolloin lukuisten tutkijoiden viesti oli selvä: he tyrmäsivät esityksen, sillä ”perintöveron poistaminen tuskin edistäisi talouskasvua”.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) viesti oli sama, kun se julkaisi tutkimuskatsauksensa Ruotsin malliin siirtymisen vaikutuksista: ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”.

Tämän verotulojen laskun vuoksi, siirtyminen Ruotsin malliin voisi jopa haitata kasvua. Kun valtiontalous on tiukoilla, menetetyt verotulot pitäisi kerätä muualta esimerkiksi korkeampina veroina, mikä haittaisi taloutta. Tutkimukset osoittavat, että perintö- ja lahjavero on talouskasvun ja talouden tehokkuuden kannalta verraten hyvä vero.

Perintöverosta voi olla kasvulle jopa hyötyä, sillä se kannustaa siirtämään esimerkiksi perheyrityksen uusille yrittäjille, jos itsellä ei ole siihen intoa tai osaamista. Se voi hyödyttää yrityksen liiketoimintaa, sillä tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan ”yrittäjäperheiden lapsista ei useimmiten tule muita parempia yrittäjiä”.

Nimenomaan kokoomuksen esittämä Ruotsin malli on kasvulle haitallinen, kun se lukitsee omistuksia varakkaiden perheiden vesoille, joita ei välttämättä yrityksen hallinto motivoi. Kynnys perityn firman myyntiin kasvaa suureksi, kun silloin pitäisi maksaa veroa. Kuten edellä toin esiin, tämä vero olisi usein korkeampi kuin Suomen nykyinen perintövero.

Kokoomuksen bluffi paljastui, kun juhlapuheet julkisen talouden ja kasvun vahvistamisesta väistyivät edunvalvonnan tieltä

Kokoomuksen ajama Ruotsin perintöveromalli siis heikentäisi julkista taloutta ja kasvua. Kyse ei ole aivan pienistä summista, sillä viime vuosina perintö- ja lahjaveroa on kertynyt yli miljardi euroa vuodessa. Ruotsin myyntivoittoveromalli kompensoisi tästä vain murto-osan. Verotuotot ovat myös kasvussa, kun eläkkeellä olevat ikäluokat ovat aiempia suurempia ja varakkaampia (ks. kuvio 3).

Samalla Ruotsin malli tarkoittaisi veronkorotuksia valtaosalle perintöjen saajista. Sen on tuonut esiin myös usein verojen poistamiseen suopeasti suhtautuva etujärjestö Veronmaksajat.

Hyötyjiä olisivat harvat varakkaat suvut. Ei liene yllättävää, että juuri näiden sukujen ja heitä edustavien järjestöjen edustajat ovat viime aikoina ajaneet aktiivisesti perintöveron poistoa. Esitys perintöveron poistosta paljastaa, että tavoitteet julkisen talouden vahvistamisesta ja talouskasvusta ovat kokoomukselle vain bluffia, jonka piilossa ajetaan näiden ryhmien etuja.

Voidaan puhua vuosisadan puhalluksesta, jos epäsuosittu hallitus ajaisi viime metreillään läpi kalliin veroreformin samalla, kun julkinen talous on tiukoilla. Kuten edellä totesin, tällöin rahat siirtyisivät todennäköisesti saman tien vauraissa suvuissa eteenpäin, eikä menetystä pystyisi paikkaamaan koskaan. Lasku jäisi seuraavan hallituksen hoidettavaksi ja viime kädessä sen maksaisivat kaikki muut – siis yli 99 prosenttia suomalaisista.

Hesarin mukaan kokoomus rahoittaisi perintöveron poiston perumalla ensi vuodeksi kaavaillun yhteisöveroalen. Sen peruminen on sinänsä perusteltua, sillä tutkimusten mukaan myös ”yhteisöveron laskeminen on tehoton keino edistää talouskasvua” ja päätös vahvistaisi julkista taloutta vuosittain noin miljardilla eurolla. Olennainen kysymys on kuitenkin, miksi korvata huono veroale toisella, kun vaihtoehtojakin on tarjolla (ks. tämä blogini).

Perintöveroon liittyy toki oikeitakin ongelmia. Perittyä omaisuutta on esimerkiksi joskus vaikea myydä, vaikka myyntituloa tarvittaisiin verojen maksamiseen. Näihin tavallisen kansan ongelmiin vedotaan usein, kun halutaan peitellä suurta puhallusta, jollainen perintö- ja lahjaveron poisto tosiasiallisesti olisi.

Veron poisto olisi keinona samaa sarjaa kuin ehdotus peruskoulun lakkauttamisesta ratkaisuna siihen, että kouluruoka on joidenkin mielestä pahaa. Ja jos kokoomus haluaisi korjata perintöverotuksen ongelmat, siihen löytyy 12 keinoa pari vuotta sitten julkaistusta raportistani Ihana kamala perintövero. Hyvä talo kannattaa korjata, ei purkaa.

**

Kuva: zgrredek (CC BY-NC-ND 2.0)

Toiminnanjohtaja
Lauri Finér
lauri.finer@sorsafoundation.fi

Kirjoittaja johtaa säätiötä ja tutkii verotusta koskevia aiheita.