Pohjois-Makedonia ja Albania aloittavat EU-jäsenyysneuvottelut

24.3. Pohjois-Makedoniassa ja Albaniassa oli koronakriisin keskellä aihetta iloon, kun EU-jäsenmaiden ulkoministerit vihdoinkin hyväksyivät jäsenyysneuvottelujen aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Kolme päivää aiemmin Pohjois-Makedoniasta tuli NATOn jäsen.

Kirjoittaja Camilla Lohenoja Camilla Lohenoja Demokratiatuki Balkanilla -hankkeen koordinaattori

EU-neuvottelujen aloittamispäätöstä edelsi usean vuoden vitkuttelu, kun eri EU-maat olivat vuorollaan jäsenyysneuvottelujen aloittamista vastaan – viimeisin takapakki koettiin viime lokakuussa, kun Ranska viime hetkellä torppasi neuvottelujen aloittamisen.

Pohjois-Makedonian ja Albanian pitkään odottama päätös tehtiin videokonferenssilla koronapandemian vuoksi. ”EU on edelleen toiminnassa”, Kroatian Eurooppa-asioiden valtiosihteeri Andreja Metelko-Zgombic julisti tiedotustilaisuudessa videon välityksellä. ”Se, että EU löysi tahtoa, energiaa ja voimia tehdä päätös näinä koettelevina aikoina on erittäin tärkeä viesti meille”, muotoili Pohjois-Makedonian ulkoministeri Nikola Dimitrov.

Lähes samaan aikaan EU-ovien aukenemisen kanssa 21.3. Pohjois-Makedonia liittyi puolustusliitto NATOn jäseneksi. Albania oli liiton jäsen jo ennestään.

Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen on ollut pitkä ja kivinen tie. Useat eri jäsenmaat ovat olleet neuvottelujen aloittamista vastaan eri syistä. Viimeksi mainittuja syitä on ollut muun muassa Pohjois-Makedonian nimikiista Kreikan kanssa. Tämä kiista ratkesi, kun Pohjois-Makedonia muutti nimensä nykyiseen muotoonsa. Myös Albania on tehnyt vaadittuja toimia, kun maa muun muassa puhdisti oikeuslaitostaan korruptoituneista rakenteista.

Edellisen kielteisen päätöksen taustalla oli Ranskan halu uudistaa koko jäsenyysneuvotteluja muun muassa vaiheittaiseksi. Ranskan esityksen pohjalta EU-komissio tekikin ehdotuksen uudistuneista jäsenyysneuvotteluista.

Neuvottelujen aloittaminen ei tarkoita, että Pohjois-Makedoniasta ja Albaniasta olisi tulossa piakkoin unionin jäseniä. Neuvottelut kestävät vähintään useita vuosia, ja ne saattavat myös polkea pitkään paikallaan. Esimerkiksi Montenegro on käynyt neuvotteluja jo kahdeksan vuotta, eikä EU-jäsenyys ole vielä realismia. Mutta jäsenyysneuvottelujen alkaminen on tärkeä symbolinen viesti makedonialaisille ja albanialaisille ja antaa luultavasti toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.

Kirjoittaja koordinoi Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen Länsi-Balkanilla – kehitystä ja sillanrakennusta” -hanketta. Sorsa-säätiö on vahvistanut kansalaisyhteiskuntaa Makedoniassa vuodesta 2008, Albaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa vuodesta 2019 lähtien Suomen ulkoministeriön tuella.