”Pohjois-Makedonia on palannut oikealle raiteelle”

Kalevi Sorsa -säätiö esittelee hankettaan ”Demokratian tukeminen Länsi-Balkanilla – kehitystä ja sillanrakennusta” siinä mukana olevien ihmisten kautta. Ohjelmavastaava Katerina Kasovska, joka koordinoi hankkeen toimintoja Pohjois-Makedoniassa, kertoo haastattelussa, kuinka koronapandemia on vaikuttanut hänen ympäristöönsä, ja mitä Pohjois-Makedonialle kuuluu nykyään. Hän näkee EU-neuvottelujen aloittamisen valonpilkahduksena Pohjois-Makedonialle keskellä koronakriisiä. ”On tärkeää, ettei yhteiskunnallisia uudistuksia tehdä EU-kriteereiden täyttämisen vuoksi, vaan jotta yhteiskunta paranisi perustavanlaatuisesti”, Kasovska esittää.

Kirjoittaja Camilla Lohenoja Camilla Lohenoja Demokratiatuki Balkanilla -hankkeen koordinaattori

13 HUHTIKUUTA 2020 Haastattelu ei ala lupaavasti. Herätän Katerinan Facebook-viestilläni kello 7:42 – 6:42 Skopjessa, Pohjois-Makedonian pääkaupungissa. Onnekseni hän silti suostuu puhumaan kanssani Skypen välityksellä.

”Tämä korona-aika on ollut rankkaa”, Katerina huokaisee, kun kysyn kuulumisia. ”Ihmiset kyllä halusivat tiukkoja rajoitustoimia viruksen rajoittamiseksi, mutta nyt alkaa olla vaikea kestää tätä kaikkea, varsinkin ulkonaliikkumiskieltoa. Rankinta on olla koko viikonloppu kotona, kun ei saa edes mennä aurinkoon.

”Pohjois-Makedoniassa on aika tiukat rajoitukset pandemian leviämisen ehkäisemiseksi, mutta uusia tartuntoja tulee koko ajan lisää, niin kuin tietysti oletettiinkin. Nyt yleisen arvion mukaan terveydenhuoltojärjestelmä pärjää hyvin pandemian kanssa. Voimme vain toivoa, että tämä on pian ohi ja ettei mitään suuria vahinkoja jää ihmisille ja yhteiskunnalle, varsinkin taloudelle.”

 

Kuinka pandemia on vaikuttanut omaan elämääsi?

”Ei ole varmaan ketään, johon nykyinen tilanne ei olisi jollain tavalla vaikuttanut. Minäkään en ole immuuni tilanteelle. Vaikka tämä kuulostaakin naiivilta, alussa en uskonut, että koko virus leviäisi myös Pohjois-Makedoniaan.

”Palattuani työmatkalta Saksasta juuri ennen rajoitusten alkamista minut määrättiin kahden viikon karanteeniin. Nyt olen omasta tahdostani eristyksissä mahdollisimman paljon ja vältän kaikkia turhia riskejä.

”Yritän nähdä tässä kaikessa myös hyviä puolia. Tiukat rajoitustoimet antoivat minulle hiukan lepoaikaa – sitä olen odottanut jo vuosia. Saatoin omistautua hetkeksi itselleni ja hiukan pohtia elämääni. Vaikeinta on olla erossa 6-vuotiaasta tyttärestäni. Hän on ollut jo yli kuukauden vanhempieni luona Resenissä, 200 kilometriä Skopjesta. Onneksi tyttärelläni ja vanhemmillani on ihanaa keskenään ja he ovat turvassa. Resenissä ei ole vielä yhtään todettua tapausta. Se rauhoittaa minua.

”Progres Instituten toimisto yrittää sopeutua tilanteeseen, ja yritämme työskennellä kotoa käsin. Mutta iso osa työstämme on järjestää julkisia tilaisuuksia ja koulutuksia, ja ne on peruutettu tai siirretty tulevaan. Hankalinta on, kun emme tiedä, kauanko rajoitukset kestävät. Meidän täytyy miettiä, järjestämmekö osan toiminnoista verkossa vai odotammeko tilanteen kehittymistä ja jatkamme siitä, mihin jäimme, jahka tämä kaikki päättyy. Koko maa toivoo, että rajoitukset loppuisivat kesällä. Uudet vaalit piti alun perin järjestää kesällä, mutta toivottavasti ne voidaan järjestää syksyllä.”

 

Pohjois-Makedoniasta tuli NATOn jäsen ja maa aloitti EU-neuvottelut. Mitä ajatuksia NATO- ja mahdollinen EU-jäsenyys herättää?

”NATO- ja EU-polut ovat olleet pitkiä. Liittyminen NATOon ja EU:hun ovat olleet Pohjois-Makedonian strategisia tavoitteita 90-luvun alusta asti. Maa liukui monta vuotta väärään suuntaan, ja nyt se on vihdoin päässyt takaisin oikealle raiteelle. NATO-jäsenyys ja EU-neuvotteluiden aloitus tulivat vaikeana aikana. Maailma kamppailee pandemian kourissa, mutta me saamme silti olla iloisia näistä kehitysaskeleista. Erityisesti EU-neuvottelujen alkaminen on valonpilkahdus näinä aikoina.

”Yhteiskunnalliset parannukset syntyvät hitaasti. Kun EU-neuvottelulukuja avataan, on selvää, että Pohjois-Makedonia ei voi tehdää reformeja vain paperilla. Tarvitaan perustavanlaatuisia muutoksia, jotka parantavat kansalaisten elämää”, Kasovska asettelee sanansa. ”Eihän prosessin tarkoitus ole vain täyttää EU-kriteerit, vaan kehittää maata ja yhteiskuntaa. Kun lähestymme eurooppalaisia arvoja ja päätöksiä, samalla monet yhteiskunnan alueet paranevat.”

 

Miltä uusi työsi Kalevi Sorsa -säätiön hankkeen paikallisena koordinaattorina on tuntunut?

”Olen ollut tosi motivoitunut, ja minulle on kunnia työskennellä Kalevi Sorsa -säätiön kanssa. Olen työskennellyt Progres Institutessa seitsemän vuotta, ja olen toteuttanut Sorsa-säätiön toimintoja jo aiemminkin. Mutta nyt koordinaattorina vastuuni on erilainen. Huomaan pohtivani esimerkiksi, mitä voisi parantaa ja laajentaa ja miten hankkeen vaikuttavuutta voisi lisätä.”

 

Miten uskot Kehitystä ja sillanrakennusta -hankkeen vaikuttavan Pohjois-Makedonian yhteiskuntaan?

”Hankkeen hyöty on, että se tuo demokraattiset arvot lähemmäksi niitä nuoria ihmisiä, joiden kanssa työskentelemme. Arvopohjaisella politiikalla ei ole pitkiä perinteitä Pohjois-Makedoniassa ja se ei ole vahvasti mukana politiikassa vieläkään. Kaikki, mitä teemme tässä hankkeessa, on arvopohjaista ja pyrkii muuttamaan vallitsevaa käytäntöä.

Esimerkiksi järjestämämme julkiset keskustelutilaisuudet ja seminaarit tuovat hankkeen tulokset näkyväksi makedonialaisille. Kohderyhmien moninaisuus taas auttaa kaventamaan kuilua puolueiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä, ja se saattaa mahdollistaa niiden keskinäisen yhteistyön.

Mielestäni yksi tärkeimmistä hankkeen ulottuvuuksista on monikulttuurisuuden edistäminen. Erityisesti Pohjois-Makedonia virallisesti painottaa monikulttuurisuutta, olemmehan monietninen yhteiskunta. Mutta samalla maassa vallitsee syvät etniset jakolinjat. Paljon on vielä tehtävää, jotta maasta tulisi progressiivinen, monikulttuurisuutta arvostava, kansalaisuuteen perustava yhteiskunta. Nyt keskinäinen luottamus eri etnisten ryhmien välillä on heikkoa, ja sitä kautta myös yhtenäisyyden tunne.

Olen iloinen, että Progres Institute ja Kalevi Sorsa -säätiö tunnistavat monikulttuurisuuden tukemisen merkityksen. Yhteinen tavoitteemme on päästä yli poliittista erimielisyyksistä, jotka perustuvat etnisyyteen. Ja suomalaisten poliitikkojen ja asiantuntijoiden kuuleminen on eräs merkittävimmistä panoksista, joita voimme antaa tilaisuuksiemme osallistujille.”

 

 

Katerina Kasovska, ohjelmavastaava Progres Institutessa Pohjois-Makedoniassa

 

 

 

 

 

 

 

Camilla Lohenoja koordinoi Kalevi Sorsa -säätiön hanketta ”Demokratian tukeminen Länsi-Balkanilla – kehitystä ja sillanrakennusta”. Sorsa-säätiö on työskennellyt Pohjois-Makedoniassa vuodesta 2008 ja Albaniassa ja Bosnia-Herzegovinassa vuodesta 2019 Ulkoministeriön tuella. Sorsa-säätiön kumppanijärjestöt ovat Progres Institute Pohjois-Makedoniassa, Qemal Stafa Foundation Albaniassa ja Forum of Left Initiative Bosnia-Herzegovinassa. Lue lisää hankkeesta säätiön Demokratiatyö-sivuilta.