Puolueilla on parannettavaa vammaisten ihmisten osallisuuden vahvistamisessa

Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo Finland ry:n julkaisema selvitys osoittaa, että vammaiset ihmiset kohtaavat esteitä puoluetoimintaan osallistumisessa. Syrjintä on useimmiten tahatonta, eivätkä edes vammaiset itse tiedosta tulevansa syrjityiksi, koska pitävät monia syrjinnän muotoja itsestäänselvyyksinä. Puolueet tiedostavat ongelman ja haluavat toimia sen ratkaisemiseksi.

Kalevi Sorsa -säätiö toteutti viime vuoden lopulla Demo Finlandin toimeksiannosta selvityksen vammaisten ihmisten mahdollisuuksista osallistua puolueiden toimintaan.

Selvityksen yhtenä lähtökohtana oli perusoikeusbarometrin tulos, jonka mukaan vammaiset kokevat muita ihmisryhmiä useammin, etteivät valtavirran puolueet välitä heidän kaltaisistaan ihmisistä. Samaan aikaan vammaiset ovat kuitenkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan kiinnostuneempia poliittisesta toiminnasta kuin väestö keskimäärin.

Tällä viikolla julkaistu selvitys osoittaa, että puolueet eivät ole poikkeus muusta yhteiskunnasta, ja vammaiset ihmiset kohtaavat esteitä myös puoluetoimintaan osallistumisessa. Kaikki puolueet esimerkiksi järjestävät toimintaansa esteellisissä tiloissa, vaikka poliittisen tilaisuuden järjestäminen esteellisissä tiloissa on yhdenvertaisuuslain kieltämää syrjintää.

Puolueet eivät ole poikkeus muusta yhteiskunnasta, ja vammaiset ihmiset kohtaavat esteitä myös puoluetoimintaan osallistumisessa.

Osa puolueiden toiminnasta on sellaista, etteivät vammaiset ihmiset pysty osallistumaan siihen. Moni vammainen henkilö jättäytyy näennäisen vapaaehtoisesti pois esimerkiksi niistä sosiaalisista tilaisuuksista, jotka eivät ole saavutettavia. Usein nämä epäviralliset tilaisuudet ovat kuitenkin tärkeitä verkostoitumisen kannalta, ja niistä pois jättäytyminen tarkoittaa sitä, että jää ulkopuolelle monista muistakin asioista.

Myös puolueiden verkkosivuilla oli saavutettavuuspuutteita, eivätkä monet puolueiden poliittiset ohjelmat olleet luettavissa ruudunlukuohjelmalla. Näkyvästi vammaisia ihmisiä näkyy puolueiden verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa hyvin vähän.

Vammaisten ihmisten syrjiminen on useimmiten tahatonta. Ei-vammaiset ihmiset eivät havaitse syrjivänsä vammaisia, eivätkä vammaiset itsekään havaitse tulevansa syrjityksi. Vammaiset saattavat hyväksyä itsestäänselvyytenä sen, että tilaisuuksia järjestetään esteellisissä tiloissa eikä niissä ole tulkkausta. Vammaisten puoluetoimijoiden haastattelut kertovat, kuinka vammaiset ihmiset ovat tottuneet syrjiviin käytänteisiin tavalla, jota voidaan kuvata sisäistetyksi syrjinnäksi.

Selvityksen mukaan puolueet tiedostavat osallistumisen ongelmat ja haluavat vahvistaa vammaisten ihmisten osallistumista toimintaansa. Selvitys antaakin puolueille suosituksia, joiden avulla ne voivat purkaa esteitä vammaisten osallistumisen tieltä. Puoluetoimijoille suunnatussa selvityksen julkaisuseminaarissa selvityksen laatineen tutkijaryhmän jäsenet Pauli Rautiainen ja Amu Urhonen esittelivät vammaisten ihmisten osallisuutta parantavia toimenpiteitä.

Ensinnäkin puolueissa tulisi vaikuttaa asenteisiin ja ottaa vakavasti vammaisten täysmääräinen osallisuus puoluetoimintaan. Puolueiden on vahvistettava ydintoimijoidensa tietämystä vammaisuudesta ja vammaisiin ihmisiin kohdistuvista syrjinnästä.

Toiseksi puolueiden on luovuttava syrjivistä käytänteistä. Kaikessa toiminnassa on sitouduttava esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Vammaisia henkilöitä on esimerkiksi jätetty valitsematta johtotehtäviin, koska puheenjohtajan paikka on sellainen, että sinne ei pääse pyörätuolilla. Tällaiset osallistumisen esteet on korjattava. Lisäksi kaikkea puolueiden materiaalia pitäisi tuottaa molemmilla kotimaisilla viittomakielillä, ja verkkosivujen saavutettavuusongelmiin tulisi puuttua.

Kolmanneksi puolueiden on edistettävä yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti. Puolueiden tulee ottaa käyttöön vammaiskiintiöt tai muut vastaavat positiivisen erityiskohtelun keinot valitessaan henkilöitä toimielimiinsä ja esimerkiksi kansanedustajan avustajan tehtäviin. Puolueiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, minkälaisia representaatioita niiden viestintämateriaalit välittävät, jotta myös vammaiset ihmiset kokisivat, että puolueissa toimiminen on mahdollista heille.

Neljänneksi vammaisosallisuuden edistäminen edellyttää vammaisten puoluetoimijoiden ottamista mukaan suunnitteluun. Puolueiden pitää luoda vammaisille puoluetoimijoille turvallinen tila ottaa esiin havaitsemiaan epäkohtia. Esteiden purkamista ei kuitenkaan saa jättää vammaisten puoluetoimijoiden itsensä ratkaistavaksi, vaan puolueiden tulee ottaa vastuu siitä, että osallistuminen on mahdollista kaikille, ja ongelmat ratkaistaan yhteistyössä. Vammaisten ihmisten ei tulisi koskaan kokea olevansa vastuussa siitä, että heidän osallistumisensa aiheuttaa erikoisjärjestelyjä ja kuluja.

Rautiainen ja Urhonen kuitenkin muistuttivat, että vammaisten ihmisten osallistumisen ongelmien korjaamiseksi ei voi laatia helppoa toimenpidelistaa, vaan aihetta on tarkasteltava monitahoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tekninen tarkastuslista osallisuuden esteiden purkamiseksi ei tuota aitoa inkluusiota, vaan se voi jopa vahvistaa ja ylläpitää eriarvoistavia rakenteita, jos tiettyjen toimenpiteiden suorittamisen jälkeen ajatellaan, että osallistumisen haasteet on ratkaistu.

Urhonen totesi, että vammaisten ihmisten syrjimisen vähentäminen on vaikeinta silloin, kun se vaatii ei-vammaisilta etuoikeuksistaan luopumista. Tietyt puolueiden toiminnan perinteet ja esteelliset tilat ovat monille puoluetoimijoille tärkeitä, ja niistä luopuminen esteettömyyden nimissä tuntuu ei-vammaisille ihmisille vaikealta.

Vammaisten ihmisten syrjimisen vähentäminen on vaikeinta silloin, kun se vaatii ei-vammaisilta etuoikeuksistaan luopumista.

Julkaisutilaisuuden alustusten jälkeen käydyssä keskustelussa tuli esiin, että monet vammaisten osallisuutta edistävät asiat edistävät myös muiden ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Selkokielisyys palvelee paitsi kehitysvammaisia, myös niitä hiljattain maahan muuttaneita, jotka eivät vielä osaa suomen kieltä täydellisesti. Esteettömyyteen kuuluvat myös muun muassa hyvä valaistus ja hälyttömät kuulemisolosuhteet, jotka auttavat vammaisten ihmisten lisäksi myös esimerkiksi ikääntyneitä.

Demo Finland aloittaa puolueiden kanssa yhteistyön vammaisten ihmisten osallistumisen edistämiseksi, selvityksen julkaisun yhteydessä järjestetty seminaari oli ensimmäinen osa tätä työtä. Seminaarin tunnelmasta välittyi aito tahto parantaa vammaisten osallisuutta, ja kokemusten ja oivallusten jakaminen on toivottavasti ensimmäinen askel raportissa havaittujen ongelmien korjaamiseksi.

Raportti Vammaisten osallisuus suomalaisissa puolueissa löytyy Demo Finlandin verkkosivulta.

Julkaisuseminaarin tallenne löytyy Youtubesta.

Kuva: Marja Hautala / Muuks Creative.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter