Raportti: Ennustelaitosten menetelmät eivät mahdollista tulevan talouskehityksen ennustamista

Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Vuosia 2011–2025 koskevat kasvuennusteet ovat osuneet säännönmukaisesti harhaan. Suoraan menneiden vuosien talouskehityksestä johdetut yksinkertaiset kehitysarviot olisivat osuneet jopa ennusteita paremmin. Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.

Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimusraportti tarkastelee seitsemän keskeisen suomalaisten ennustelaitoksen talousennusteissa käyttämiä aineistoja ja menetelmiä.  

– Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan talouden suhdannekäänteitä tai edes kuluvan vuoden talouskasvua. On ongelmallista, että varsin puutteellisille ennusteille on annettu niin keskeinen rooli talouspolitiikassa, sanoo raportin toinen kirjoittaja, Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä. 

Raporttia varten haastateltiin valtiovarainministeriötä (VM), Suomen Pankkia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlaa, Pellervon taloustutkimusta, Työn ja talouden tutkimus Laborea, Nordeaa, OP Pohjolaa sekä ennustelaitosten ohella Tilastokeskusta. Kaikkien ennustelaitosten ennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen vahvistamattomiin tilastoihin. Vuosina 2011–2025 ensimmäinen ennakkotieto edeltävän vuoden BKT-kasvusta poikkesi myöhemmin vahvistetusta luvusta keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä. Suhteutettuna saman ajanjakson 0,7 prosentin keskimääräiseen kasvuun poikkeama oli jopa sata prosenttia. 

– Ennusteet pohjataan vahvistamattomiin tilastoihin, jotka osoittautuvat miltei aina roppakaupalla vääriksi. Kun ennustajat eivät tiedä missä ollaan, heidän on mahdotonta ennustaa, mihin talous on menossa, Systä kiteyttää. 

Aineistojen lisäksi puutteita liittyy myös ennustamisessa käytettyihin teoreettisiin oletuksiin muun muassa historiallisen ja tulevan kasvun suhteesta.  

– Ennusteissa oletetaan, että talous kasvaa keskimääräistä vauhtiaan, jos ei jo seuraavana vuonna, niin vähintään muutaman vuoden päästä. Siksi kaikki ennustelaitokset ovat ennustaneet keväisin jokaiseksi tulevaksi vuodeksi kasvua, vaikka tosiasiassa talous on useina vuosina supistunut, sanoo raportin toinen kirjoittaja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér. 

Kaikki haastatellut ennustajat toivat itse esiin ennustamisen epävarmuuden. Kun ennustamisessa käytetyt oletukset ja aineistot ovat puutteellisia, ennustajat yrittävät paikata puutteita oman harkintansa avulla.  

– Ennustelukuja säädetään käsipelillä, jotta saadaan ennustajien mielestä toivottu lopputulos. Ulkopuolisen on mahdoton sanoa tarkkaan mihin luvut perustuvat. Ennustaja toimii vähän kuin kokki, joka lisäilee soppaan aineksia mieltymystensä mukaan, muttei kirjaa niitä reseptiin, Finér vertaa. 

Ennusteiden virheet ovat suuria ja kertautuvat ennusteajanjakson pidentyessä 

Ennusteiden menetelmien ja käytettyjen aineistojen puutteet näkyvät ennusteiden osumatarkkuudessa. Jopa syksyllä laaditut ennusteet kuluvan vuoden kasvusta poikkesivat keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä toteutuneesta kasvusta vuosina 2016–2025. Kyseisille vuosille edellisen vuoden syksyllä tehdyissä ennusteissa ennustevirhe oli keskimäärin 1,4 prosenttiyksikköä. Kaikkien ennustelaitosten poikkeamat olivat suunnilleen samalla tasolla. Ylipäätään erot ennustajien välillä olivat suhteellisen pieniä. 

– Jo lyhyen aikavälin talouskasvuennusteiden poikkeamat ovat hurjia. Ennustevirheet nousevat keskimäärin jopa yli sataan prosenttiin, kun poikkeamat suhteutetaan talouskasvuun. Ennustajat eivät siis ole osanneet arvioida, ollaanko tänä tai ensi vuonna taantumassa, rajussa kasvussa vai jossain siellä välillä, Systä sanoo. 

Ennustevirheet kertautuvat jopa moninkertaisiksi, kun tarkastellaan ennusteisiin sisältyvää koko aikaväliä, sillä eri vuosien ennustevirheet ovat yleensä samansuuntaisia. Tutkimuksessa myös havaittiin, että ennusteet ovat enimmäkseen yliarvioineet tulevan kasvun. Esimerkiksi VM:n vuosille 2011–2025 edellisen vuoden keväällä tekemissä ennusteissa ennakoitiin kasvuksi keskimäärin 1,7 prosenttia, kun toteutunut keskiarvokasvu oli 0,7 prosenttia. 

– VM on arvioinut vuodesta 2011 alkaen seuraavan vuoden kasvun keskimäärin yli kaksi kertaa yläkanttiin. Jopa suoraan edeltävien kymmenen vuoden keskimääräisestä talouskehityksestä johdetut kaavamaiset ennusteet olisivat osuneet hieman paremmin, Finér vertaa. 

Talouspolitiikan sitominen ennusteisiin johtaa huonoihin päätöksiin 

Talousennusteilla on suuri vaikutus talouspolitiikkaan ja taloudesta käytävään keskusteluun. Esimerkiksi budjetit ja hallitusohjelmat laaditaan VM:n ennusteiden pohjalta. Sen ennusteet vaikuttavat suoraan muun muassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin ja tuloverotuksen vuosittaisiin indeksitarkistuksiin. 

– Ennusteita tarvitaan, sillä politiikka on pakko nojata jonkinlaiseen arvioon tulevasta talouskehityksestä. Mennään kuitenkin metsään, jos ennusteiden epävarmuutta ei huomioi päätöksenteossa. Voidaan esimerkiksi kysyä, ovatko yläkanttiin menneet talousennusteet johtaneet liian kireään finanssipolitiikkaan viime vuosina, Systä penää. 

Uusi finanssipoliittinen laki ja siihen sisältyvä velkajarru kasvattavat ennusteiden merkitystä entisestään. Helmikuussa 2026 tehty alustava parlamentaarinen sopimus julkisen talouden 8–11 miljardin euron sopeutuksesta on laskettu VM:n ennusteen pohjalta.  

Raportti osoittaa, että kasvuennusteiden ohella myös VM:n julkisen talouden alijäämää koskevat ennusteet ovat poikenneet olennaisesti toteutuneesta alijäämästä. VM:n kahden vuoden päähän vuosille 2011-2025 tekemät alijäämäennusteet suhteessa BKT:en poikkesivat keskimäärin 2,2 prosenttiyksikköä toteutuneesta alijäämästä. Euroiksi muutettuna ennustevirhe tarkoittaa vuoden 2031 tasolla noin 7,5 miljardia euroa. 

– Ennustevirheet kertovat, miten huteralla tietopohjalla talouspolitiikkaa tehdään. Vaadittu 8–11 miljardin euron sopeutusvaatimus voi aivan hyvin kuivua lähelle nollaa tai sitten se voi tuplaantua. On hölmöä sitoa päätöksiä tiukasti ennusteisiin, jotka osuvat aina harhaan. Päätöksiä pitäisikin tarkistaa jälkikäteen, kun todellinen talouskehitys on tiedossa, Finér esittää. 

Raportissa esitetään suosituksia myös suhdannepolitiikkaan ja julkisen talouden suunnitteluun. Esimerkiksi reaaliaikaiset verotiedot tai työllisyystilastot saattaisivat antaa tarkemman kuvan suhdanteista, sillä ennusteet eivät siihen pysty. 

– Suhdannepolitiikkaa tulisi toteuttaa riittävällä viiveellä. Esimerkiksi taantumasta noustessa ei tulisi sopeuttaa ennen kuin on varmuus, että suhdanne on todella kääntynyt, Systä toteaa. 

Tutkimusraportti Ennustajien salaisuudet: Miten talousennusteita laaditaan suomalaisissa ennustelaitoksissa ja miten niitä tulisi hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa? on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilla. Raportin toteutukseen on saatu avustusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.  

Lisätietoja: 

Jussi Systä 
Puh. 050 3638736 
jussi.systa@sorsafoundation.fi 

Lauri Finér 
Puh. 041 5012317 
lauri.finer@sorsafoundation.fi 

Lue uusi tutkimusraportti: Ennustajien salaisuudet: Miten talousennusteita laaditaan suomalaisissa ennustelaitoksissa ja miten niitä tulisi hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa?