Raportti: Komission rahoituskehysehdotus ei ota riittävästi huomioon EU:n laajentumista

Foundation for European Progressive Studiesin (FEPS) uudessa raportissa arvioidaan, miten Euroopan komission rahoituskehysesitys vuosille 2028–2034 vastaa EU:n laajentumisen tarpeisiin. Laajeneminen on Euroopan turvallisuuden ja kehityksen kannalta ydinkysymys, mutta esitys ei huomioi sitä riittävästi. Raportti on toteutettu osana Friends of Western Balkans -verkostoa, jossa myös Kalevi Sorsa -säätiö on mukana.

Ursula von der Leyenin johtama Euroopan komissio antoi kesällä 2025 esityksensä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (Multiannual Financial Framework, MFF), vuosille 2028–2034. Siinä päätetään unionin tulevista painopisteistä ja rahanjaosta. Rahoituskehys toimii pohjana EU:n vuosittaisille budjeteille.  

Komission esitys ei ole lopullinen rahoituskehys, sillä esityksen pohjalta käydään seuraavien vuosien aikana tiukat neuvottelut jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kesken. Lopullinen rahoituskehys syntyy perinteisesti kompromissien kautta, kun jäsenmaat vääntävät sekä kokonaisuudesta että yksittäisistä painopisteistä.  

Financing enlargement via the 2028–2034 MFF -raportin on kirjoittanut Brysselissä työskentelevä toimittaja ja EU:n laajentumiseen keskittyvän The New Union Post -verkkomedian perustaja Federico Baccini. Raportti käsittelee sitä, miten EU:n seuraava mahdollinen laajentuminen rahoitetaan ja mitä haasteita liittyy tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun. EU:n laajentuminen on yksi keskeisimmistä kysymyksistä Euroopan tulevaisuuden, vakauden ja turvallisuuden kannalta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt laajentumisen geopoliittista merkitystä entisestään. 

Raportti tuo esiin, että komission esitys tulevaksi rahoituskehykseksi kasvattaisi EU:n kokonaismenot nykyisestä noin 1,1 biljoonasta eurosta yhteensä 1,9 biljoonaan eli 1 900 miljardiin euroon seitsemän vuoden ajanjaksolle. Esityksessä laajentumista tukevat varat sisältyvät uuteen Global Europe -kokonaisuuteen, joka saisi rahoitusta yli kaksinkertaisesti verrattuna tämänhetkiseen järjestelmään.  

Global Europe -kokonaisuuden sisällä noin 43 miljardia euroa kohdistettaisiin laajentumisprosessissa jo oleviin maihin ja EU:n itäiseen naapurustoon. Näitä varoja ei ole kuitenkaan korvamerkitty pelkästään laajentumiseen, vaan varat jaetaan muiden EU:n ulkoisten toimien, kuten kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja ilmastorahoituksen, kanssa.  

Raportin mukaan juuri tämä joustavuus lisää epävarmuutta. Koska laajentumiselle ei ole korvamerkitty erillistä rahoitusta, voidaan neuvottelujen edetessä varoja siirtää Global Europe -kokonaisuuden sisällä muihin tarkoituksiin. Paine siihen voi kasvaa, jos ja kun EU kohtaa uusia kriisejä tai joutuu vastaamaan erilaisiin geopoliittisiin haasteisiin. Tämä heikentää laajentumisrahoituksen ennakoitavuutta ja voi hidastaa jäsenyyttä tavoittelevien maiden uudistuksia, jos varat pienenevät. Tämä koskee erityisesti Länsi-Balkanin maita, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä.  

Ukrainalla on rahoituskehyksessä sekä taloudellisesti että poliittisesti erityinen asema. Komissio esittää sille jopa 100 miljardin euron rahoitusta EU:n monivuotisen rahoituskehyksen menokattojen ulkopuolelta, niin sanotusta rahoituskehyksen liikkumavarasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että 100 miljardia rahoitettaisiin ottamalla rahoitusmarkkinoilta lainaa ja käyttämällä EU-budjettia vakuutena. Tavoitteena on varmistaa, etteivät Ukrainan jälleenrakennus ja jäsenyysvalmistelut suoraan vähennä muiden laajentumismaiden käytettävissä olevia varoja. 

Raportti suosittelee laajentumisen rahoituksen korvamerkitsemistä sekä sen kasvattamista: jos unioni haluaa uusia jäsenmaita, sen on oltava valmis investoimaan siihen näkyvästi ja pitkäjänteisesti.  

Uusi rahoituskehys tulee siis voimaan vasta vuonna 2028. Sen käsittely on alkuvaiheessa ja Suomikin pääsee vaikuttamaan lopputulokseen vielä moneen kertaan. Hallitus ja eduskunta ottivat kantaa komission esitykseen viime vuoden lopulla, mutta ne eivät erikseen ottaneet kantaa laajentumisen rahoitukseen. Sen sijaan ne kannattivat Ukrainan kehyksen ulkopuolista rahoitusta.  

Molemmat myös suhtautuivat kriittisesti komission esitykseen rahoituksen kokonaistason merkittävästä korotuksesta, sillä se nostaisi Suomen maksuosuutta. Kanta voi johtaa myös laajenemisrahoituksen laskuun, jos Suomi ei myöhemmissä keskusteluissa nosta sitä erikseen prioriteeksi, kuten raportti suosittaa.  

Friends of the Western Balkans on FEPSin, Kalevi Sorsa -säätiönja muiden eurooppalaisten ajatuspajojen perustama sosialidemokraattinen verkosto, joka kokoaa yhteen parlamentaarikkoja, meppejä, ajatuspajoja ja akatemiaa tukemaan Länsi-Balkanin maiden EU-lähentymistä ja demokratiaa. Lisätietoja verkostosta ja sen julkilausumat löytyvät täältä. 

Kuva: Daina Le Lardic, Euroopan parlamentti 2025.