Koronapandemia kiihdytti EU:n, Kiinan ja Venäjän valtakamppailua Länsi-Balkanilla
Tuore raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin maiden demokratiakehitys taantui pandemian aikana. Hallitukset käyttivät perusoikeuksia kaventavia rajoitustoimenpiteitä vahvistaakseen valtaansa. Samalla Kiina ja Venäjä pyrkivät nostamaan vaikutustaan alueella muun muassa informaatiovaikuttamisen avulla.
Kalevi Sorsa -säätiö on julkaissut yhteistyössä European Network of Political Foundations kanssa raportin koronapandemian vaikutuksista demokratiaan kuudessa Länsi-Balkanin maassa. Raportti käsittelee erityisesti vaikutuksia demokraattiseen päätöksentekoon, lehdistönvapauteen sekä kansalaisyhteiskuntaan. Siinä tarkastellaan myös EU:n roolin ja EU-jäsenyyden kannatuksen kehitystä alueella.
– Demokratiakehitys Länsi-Balkanilla oli huolestuttavaa koronan aikaan. Kansallisten parlamenttien ja oppositiopuolueiden roolia rajoitettiin, kun hallitukset sivuuttivat ne päätöksenteossa. Myös lehdistön ja kansalaisyhteiskunnan toimintavapaus kapeni, toteaa hankevastaava Jelena Simić Kalevi Sorsa -säätiöstä.
– Esimerkiksi Serbiassa poliittinen johto sivuutti parlamentin ottaessaan poikkeustilan ja sen tuomat perusoikeuksien rajoitukset käyttöön. Se johti muun muassa siihen, että kesällä 2020 pääoppositiopuolueet jäivät pois parlamenttivaaleista vastalauseena hallituksen toimille. Serbiassa myös journalistien turvallisuus heikentyi, ja toimittajia on jopa pidätetty heidän kritisoituaan heikkoa pandemian hoitoa.
Albaniaa, Bosnia-Hertsegovinaa, Kosovoa, Montenegroa, Pohjois-Makedoniaa ja Serbiaa koskevasta raportista käy ilmi, että EU-jäsenyyden suosio ei olennaisesti muuttunut alueella koronan aikaan. Heikko oikeusvaltiokehitys ja hallitusten itsevaltaiset otteet veivät kuitenkin maita tosiasiassa kauemmas EU-jäsenyydestä, vaikka EU tarjosi alueelle merkittävää terveydellistä ja taloudellista tukea muun muassa 3,3 miljardin euron elvytyspaketin muodossa.
– Vaikka EU oli koronan aikaan tärkein tukija alueella, Kiina ja Venäjä pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueella muun muassa taloudellisen avun kautta. Ne ovat osallistuneet myös informaatiovaikuttamiseen korostaakseen rooliaan alueen tukemisessa, Simić arvioi.
Myös EU:n vastaiset toimijat maiden sisällä ovat levittäneet väärää tietoa muun muassa vähätelläkseen EU:n antaman tuen merkitystä. EU:n hidas reagointi tilanteeseen osaltaan helpotti viestin levittämistä.
– Länsi-Balkan näyttäytyy koronan jälkeen maailmanpoliittisen valtakamppailun kenttänä, jossa EU:n on pidettävä huoli omista eduistaan. Olisi tärkeää, että EU pysyy alueella näkyvänä toimijana ja osoittaa olevansa tosissaan laajentumisen suhteen. Samalla oikeusvaltioperiaatteesta on pidettävä kiinni, Simić katsoo.
Raportin mukaan kansalaisyhteiskunnan rooli korostui pandemian aikaan, kun hallitukset rajoittivat parlamenttien kokoontumista. Kansalaisjärjestöt muun muassa tarjosivat kansalaisille ajankohtaista tietoa sekä auttoivat kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä. Myös median merkitys korostui tiedon levittäjänä.
Raportin yksittäisiä maita koskevat luvut ovat alueella toimivien seitsemän asiantuntijan kirjoittamia. Sen tekemiseen on saatu tukea EU:lta.
Raporttiin liittyvä keskustelutilaisuus järjestetään tiistaina 24.1. klo 9–11. Raportin kirjoittajien lisäksi tilaisuudessa puhuu muun muassa ulkoministeri Pekka Haavisto.
Kalevi Sorsa -säätiö on tehnyt demokratiatyötä Länsi-Balkanilla Suomen ulkoministeriön avustuksella jo vuodesta 2008.
Lisätietoja:
Jelena Simic
Hankevastaava
jelena.simic@sorsafoundation.fi
+358505529665