Raportti: Yhteisöveron muutokset koskettaisivat pääosin huipputuloisia
Kalevi Sorsa -säätiön selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.
Selvitys sisältää ensimmäisen arvion yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportissa arvioidaan, miten erilaiset yhteisöveroprosentin muutokset vaikuttaisivat eri tuloluokkiin. Arvioiden pohjalta raportissa käsitellään myös vuoden alussa käyttöönotetun globaalin vähimmäisyhteisöveron vaikutuksia. Selvityksen laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan aineistoon suomalaisista yrityksistä sekä niiden omistajista.
– Yhteisöveron korottaminen pienentäisi tuloeroja. Vastaavasti sen alentaminen hyödyttäisi eniten suurituloisimpia suomalaisia, sillä valtaosa yhteisöverosta kohdistuu heihin, toteaa raportin kirjoittanut Kalevi Sorsa -säätiön tutkija VTT Saska Heino.
Raportin analyysi perustuu kansainvälisissä tutkimuksissa aiemmin käytettyihin menetelmiin. Siinä on kohdennettu yhteisöjen maksama vero niitä suoraan tai holdingyhtiön kautta omistaville henkilöille. Käytetty aineisto ei kuitenkaan ole mahdollistanut esimerkiksi sijoitusrahastojen ja sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta hallinnoitujen omistusten huomioimista.
– Yhteisövero on julkisen talouden kannalta merkittävä vero, jota kertyy vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa. Silti sen vaikutuksia tulonjakoon ei ole arvioitu Suomessa esimerkiksi lakimuutosten yhteydessä. Raportin menetelmän pohjalta voitaisiin laatia tällaisia arvioita. Toivon, että valtiovarainministeriö ja muut tutkijat hyödyntävät sitä arvioidessaan yhteisöveron tulonjakovaikutuksia jatkossa, Heino sanoo.
Yhteisöveron merkitys kasvaa – suuryritysten vähimmäisvero kaventaa tuloeroja
Yhteisövero on ajankohtainen, sillä Suomessakin otettiin tämän vuoden alusta käyttöön suuryritysten globaali 15 prosentin vähimmäisyhteisövero. Talousjärjestö OECD:n arvioiden mukaan se tulee jopa puolittamaan verovälttelyn, jolla monikansalliset yritykset siirtävät voittojaan matalan verotuksen maihin.
– Raportti vahvistaa käsitystä siitä, että suuryritysten vähimmäisvero kaventaa tuloeroja, kun se kasvattaa niiden maksamia veroja. Aivan tulojakauman huipulla, suurituloisimmalle prosentin sadasosalle, yhteisövero muodostaa miltei puolet heihin kohdistuvista tuloveroista. Puhutaan keskimäärin sadoista tuhansista euroista vuodessa, Heino arvioi.
Vähimmäisvero vähentää haitallista verokilpailua ja tasapuolistaa kilpailua erikokoisten yritysten välillä. OECD pitää muutosta tärkeänä, sillä yhteisövero on välttämätön osa progressiivista tuloverotusta. Raportin mukaan vähimmäisvero lisää kansallisen veropolitiikan liikkumavaraa myös Suomessa.
– Vähimmäisveron olennainen vaikutus syntyy siitä, että se auttaa Suomen kaltaisia maita pitämään yhteisöveron korkeammalla tasolla. Se on merkittävää julkisen talouden kannalta, sillä prosenttiyksikön muutos yhteisöveron tasossa vaikuttaa verotuloihin vuositasolla 400 miljoonaa euroa. Siksi Suomen kannattaa jatkossakin estää verovälttelyä sekä kansallisesti että kansainvälisesti, Heino sanoo.
Raportti Rikkaiden vero: Yhteisöveron vaikutukset Suomen tulonjakoon on osa Kalevi Sorsa-säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimusteemaa. Tutkimukseen on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä. Raportin kirjoittaja Saska Heino esittelee sitä perjantaina 2.2. Veroareena-tapahtumassa Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Tapahtuman koko ohjelma löytyy sen verkkosivuilta. Tapahtumaa voi seurata myös striimin välityksellä.
Lisätiedot:
Saska Heino
040 503 2524