Ratkaisu eriarvoistumiskehitykseen: omista enemmän robotteja

Lämpimistä ilmoista huolimatta tulevan kevään odotetaan tarjoavan kylmää kyytiä palkansaajille. Ostovoima laahaa paikallaan ja myös työttömyyden uskotaan lisääntyvän. Osakkeenomistajille kevään sääennuste on toisenlainen. Talouselämän mukaan 62 prosenttia tuloksestaan tiedottaneista pörssiyhtiöstä esittää osingon nostoa.

· Antti Kaihovaara

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter

Lämpimistä ilmoista huolimatta tulevan kevään odotetaan tarjoavan kylmää kyytiä palkansaajille. Ostovoima laahaa paikallaan ja myös työttömyyden uskotaan lisääntyvän.

Osakkeenomistajille kevään sääennuste on toisenlainen. Talouselämän mukaan 62 prosenttia tuloksestaan tiedottaneista pörssiyhtiöstä esittää osingon nostoa. Samassa jutussa haastateltu eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo kertoo yritysten nettotuloksestaan maksaman osinkotuloksen nousseen 25 prosentista 79 prosenttiin viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Osingot kasvavat, yritykset eivät.

Erityisesti Yhdysvalloissa osakkeenomistajia hellitään osinkojen ohella myös osakkeiden takaisinostoilla. Vuosina 2003-2012 S&P 500 -indeksin yritykset käyttivät 54 prosenttia voitoistaan takaisinostoihin. Osa maksetuista osingoista ja takaisinostojen aiheuttamasta kurssinoususta palautuu takaisin kulutukseen tai allokoituu muihin yrityksiin. Investoinneille ja tuotekehittelylle tällainen kehitys on kuitenkin myrkkyä.

***

Laajempaa kuvaa tarkastellessa kasvaneet osingot, takaisinostot ja vähentyneet investoinnit näkyvät työn ja pääoman välisessä tulonjaossa. Viimeisen 30 vuoden aikana työn osuus arvonlisäyksestä on laskenut maailmanlaajuisesti noin 5 prosenttia. Muutos on suuri, kun huomioidaan, että taloustieteen kasvumalleissa ja oppikirjoissa työn ja pääoman osuuksien uskottiin pitkään pysyvän lähes muuttumattomina.

Tulojen kasvu

Lähde: Economic Report of the President of the United States 2013

Suomeksi sanottuna pääoman merkitys on siis kasvanut suhteessa työhön ja tällä on ollut vaikutuksensa myös globaaliin tulonjakoon sekä työllisyyteen.  Yksi selitys muutokselle on investointihyödykkeiden halpeneminen suhteessa kulutushyödykkeisiin viimeisen 35 vuoden aikana. Yrityksille on tullut kannattavammaksi muuttaa tuotantoketjuaan pääomapainotteisemmaksi esimerkiksi sijoittamalla robotteihin työntekijöiden asemasta. Tämä kehitys tullee jatkumaan.

Jos tuotannon pääomaintensiivisyys jatkaa kasvuaan, on pohdittava uusia tapoja jakaa talouskasvun hedelmiä tasaisemmin, ellemme toivo siirtymää uudenlaiseen taloudelliseen feodalismiin. Verotukseen perustuva tulonjako on myös tulevaisuudessa keskeinen työkalu, mutta se ei yksin riitä. Yrityksille pitää luoda enemmän kannustimia investoida toimintansa kehittämiseen ja liikevaihtonsa kasvattamiseen osinkojen ja takaisinostojen sijaan. Lisäksi tarvitaan enemmän kansankapitalismia: pääomatulojen merkityksen noustessa, on huolehdittava siitä, että yhä suurempi osa suomalaista pääsee osalliseksi näistä tuloista. Tarvitsemme siis nykyistä enemmän tuotantovälineiden yhteisomistusta.

***

Kuulostaako epäilyttävästi kommunismilta? Ei ainakaan Harvardin taloustieteen professori Richard B. Freemanin mielestä. Freeman tosin esittääomistajuuden laajentamista ainoastaan työpaikoilla. Tällaisella toimintatavalla on havaittu olevan positiivinen vaikutus myös yritysten tuloksille: työntekijöiden osittain omistamat yritykset menestyvät keskimääräistä paremmin sitoutuneemman ja motivoituneemman henkilöstön ansiosta. Jälleen yksi osoitus siitä, että tehokkuuden ja tasavertaisuuden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter