Salakuunteluskandaali horjuttaa Makedonian vakautta
Makedonian vakaus horjuu jälleen, kun oppositiojohtaja Zoran Zaev paljasti, että noin 2 miljoonan asukkaan Makedoniassa maan tiedustelupalvelu on salakuunnellut yli 20 000 kansalaista vuosina 2006-2015.
Makedonian vakaus horjuu jälleen, kun oppositiojohtaja Zoran Zaev pudotti varsinaisen pommin tiedotustilaisuudessa 9.helmikuuta. Hän paljasti, että noin 2 miljoonan asukkaan Makedoniassa maan tiedustelupalvelu on salakuunnellut yli 20 000 kansalaista vuosina 2006-2015. Joukossa on opposition jäseniä, hallituskriitikkoja, toimittajia, diplomaatteja ja muita. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Zaevin mukaan entisen Jugoslavian aikana (1944-1991) vastaava luku oli 14 573.
Oppositiojohtaja Zaev väittää saaneensa nauhat henkilöiltä, jotka ovat työskennelleet Makedonian tiedustelupalvelussa. Pääministeri Nikola Gruevski ei ole varsinaisesti kieltänyt nauhojen aitoutta, mutta syyttää asiassa ulkomaisia tiedostelupalveluja, jotka hänen mukaansa toimivat yhteistyössä Zaevin kanssa. Pääministeri ei tosin ole suostunut tarkentamaan, minkä maiden tiedustelupalveluista on kysymys.
Yleisesti uskotaan salakuunteluoperaation takana olevan pääministeri Gruevski yhdessä tiedustelupalvelun johtajan Saso Mijalkovin kanssa. Mijalkov on sattumoisin myös Gruevskin serkku. Opposition hallussa olevilta salakuuntelunauhoilta on paljastunut ministereiden, ja jopa maan presidentin keskusteluja.
Nauhat todistavat maan demokratian todellisesta tilasta: toisinajattelijoita vahditaan ja pidätetään poliittisin perustein, valtaapitävät sekaantuvat oikeuslaitoksen työhön. Nauhoilla esimerkiksi poliisiministeri kysyy, onko tuomari ”100 prosenttisesti meidän”, jotta häntä voidaan tukea.
Valtiovarainministeri Zoran Stavreski totea nauhoilla pääministerin ”kadottaneen todellisuudentajunsa” talousasioissa. Hän valittaa hallituksen lisäävän budjettiin jatkuvasti uusia menoja kuten vesipuistoja.
”Tämä on järjetöntä. Kulutamme rahat suklaaseen kun meiltä puuttuu leipää”, Stavreski sanoo nauhalla.[i]
Salakuuntelu sinänsä ei varmasti tullut kuitenkaan kenellekään yllätyksenä. Oli julkinen salaisuus, että toisinajattelijoiden keskusteluja kuunneltiin. Operaation laajuus kuitenkin yllättää, kuten myös pääministerin vainoharhaisuus. Salakuunneltujen joukosta kun löytyi myös hänen oma kabinettipäällikkönsä.
Skandaalissa ei myöskään siinä määrin ole mitään uutta, että se on vain jatkoa edellisiin. Vuonna 2012 oppositio heitettiin väkivalloin ulos parlamentista budjettiäänestyksen ajaksi. Viime kevään ennenaikaisten vaalien jälkeen oppositio jätti parlamentin vastalauseena vilpillisinä pitämilleen vaaleille.
EU:n laajentumiskomissaari Johannes Hahn kommentoi salakuuntelua vaatimalla ”tutkintaa, jossa kunnioitetaan oikeusturvan periaatteita – puolueettomuutta, syyttömyysolettamaa, läpinäkyvyyttä, vallanjakoa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta”[ii]. Todellako? Komissaari Hahn puhuu periaatteista tilanteessa, joissa sadat nauhat todistavat läpeensä korruptoituneesta hallinnosta, ja epävakaus kasvaa päivä päivältä. Eilen Euroopan unioni jo ilmoittikin olevansa valmis sovittelemaan salakuunteluriitaa.
EU on keskellä kriisejä: Syyria, Ukraina ja Kreikka vaativat EU:n jatkuvaa huomiota. Akuuttien kriisien hoito vie huomiota laajentumispolitiikalta, ja vielä tässä vaiheessa vakailta lähialueilta. Balkan Insightin toimittaja ja Makedonian maajohtaja Ana Petruseva syyttää EU:ta on toimettomuudesta, ja vakauden laittamisesta demokraattisten vapauksien edelle. Petrusevan mukaan tämä lähettää Makedoniaaan viestin: ”Tehkää mitä tahdotte, kunhan ette tapa toisianne”.[iii]
Erwan Fouéré, entinen EU:n erityislähettiläs Makedoniassa (2005-2011) kirjoittaa, että pääministeri Gruevski on tehnyt Makedoniasta painajaisen[iv]. Myös Fouéré peräänkuuluttaa EU:lta parempaa otetta, koska huomion kiinnittäminen yksin siihen miten instituutiot toimivat ei ole tarpeeksi, kun kohdataan tällainen järjestelmä.
EU:n pitäisi tarjota tukeaan kansalaisille, jotka ovat tarpeeksi rohkeita taistelemaan ihmisoikeuksien puolesta huolimatta kiusaamisesta, pelottelusta ja vangitsemisista. Fouérén mukaan he ovat Makedonian ainoa toivo huonoa hallintoa vastaan. Hallintoa, joka on laittanut omat kapeat puolueintressinsä maan ja sen kansalaisten intressien edelle.
Tässä yhteydessä voisi osoittaa muutaman kriittisen sanan myös länsimaisille demokratian tukijoille. Vuoden 2001 etnisen konfliktin jälkeen Makedonia täyttyi nopeasti kansainvälisistä toimijoista, jotka halusivat rakentaa rauhaa, tukea demokratiaa ja hyviä etnisiä suhteita.
Makedonia pääsikin onnistumisten tielle. Ohridin rauhansopimuksella vähemmistöoikeuksia parannettiin. Makedoniaa onkin pidetty hyvänä monietnisenä mallina Länsi-Balkanin alueella, ja myös Kosovo on hyödyntänyt Ohridin sopimuksen tarjoamaa esimerkkiä maan etnisten ryhmien välisten suhteiden järjestämiseksi. Vuonna 2005 Makedonia sai EU:n ehdokasmaan statuksen, joka oli osittain palkinto onnistuneesta rauhansopimuksen toimeenpanosta.
Gruevskin valtaantulon jälkeen vuodesta 2006 demokraattinen kehitys on ollut käänteinen. Salakuunteluskandaali on tehnyt tilanteesta hälyttävän. Jo pitkään moni analyytikko on sanonut tilanteen olevan pahempi kuin vuoden 2001 konflikti, ja silti yhä useampi kansainvälinen demokratian tukija lähtee maasta. Syynä on talouskriisi ja demokratiatyön painopisteen siirtyminen muualle maailmassa. Kuitenkin demokratiatuella olisi nyt Makedoniassa enemmän merkitystä kuin koskaan.
Demokratiatyöltä vaaditaan yhä enemmän tuloksellisuutta. Usein tulosten mittaaminen ja toteennäyttäminen on hankalaa. Tällaisessa kriisitilanteessa tuki voi kuitenkin nousta arvoon arvaamattomaan. Demokratiatuella voidaan tukea ihmisoikeustaistelijoita ja epädemokraattista hallintoa vastustavia ääniä.
Kansainvälisten toimijoiden läsnäolo ja tarkkailu myös väistämättä rajoittavat hallinnon sortavia toimia omia kansalaisiaan kohtaan. Mitä vähemmän EU:ta, järjestöjä ja kansainvälistä yhteisöä Makedonian tilanne kiinnostaa, sitä suuremman palveluksen ne tekevät pääministeri Gruevskille.
Muutama päivä sitten Balkan Insight kirjoitti otsikolla ”Makedonian pääministeri kieltää väkivallan suunnittelun opposition vastaan”[v]. Niin tai näin, jo pelkkä epäily kertoo tilanteen vakavuudesta.
[i] Balkan Insight 3.3.2015, New Tapes Leave Macedonia Minister Red-Faced. Luettavissa: http://www.balkaninsight.com/en/article/fin-min-covert-tapes-falsely-portray-macedonian-economy
[ii] Johannes Hahn 18.2.2015, Statement of Commissioner Hahn Following His Visit to Skopje. Luettavissa: http://ec.europa.eu/commission/content/statement-commissioner-hahn-following-his-visit-skopje_en
[iii] Ana Petruseva, The ’Proof’ is Around You, Mr. Hahn. Balkan Insight 18.2.2015. Luettavissa: http://www.balkaninsight.com/en/article/the-proof-is-around-you-mr-hahn
[iv] Erwan Fouéré, Gruevski Has Made a Nightmare out of Macedonia. Balkan Insight 27.2.2015. Luettavissa: http://www.balkaninsight.com/en/article/gruevski-has-made-a-nightmare-out-of-macedonia
[v] Balkan Insight 2.3.2015. Macedonia PM Denies Planning Violence Against Opposition. Luettavissa: http://www.balkaninsight.com/en/article/macedonia-ruling-party-tightens-ranks-against-destabilization