Samuli Sinisalo: Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset

Mitä enemmän työskentelemme, sitä enemmän yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä. Työtunnit vaikuttavat paitsi kulutuksen määrään, myös sen sisältöön, pääsääntöisesti siten, että lyhyemmät työtunnit sekä pienentävät kulutusta että muokkaavat kulutuksen sisältöä ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan.

Kirjoittaja Samuli Sinisalo Samuli Sinisalo Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla -hankevastaava

Tuoreessa Impulsseja-julkaisussa hankevastaava Samuli Sinisalo käy läpi 12 tutkimusartikkelia työajan lyhentämisen ekologisista vaikutuksista. Tutkimuskirjallisuuden havainnot ovat pääasiassa samansuuntaisia keskenään: mitä enemmän työskentelemme, sitä enemmän yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä. Tutkimuskirjallisuudessa työtunneilla havaitaan olevan kaksi vaikutusta: toisaalta ne vaikuttavat kulutuksen määrään (sekä kotitalouksien että kansantalouden tasolla), toisaalta ne vaikuttavat kulutuksen sisältöön siten, että lyhyempi työaika pääsääntöisesti korreloi ympäristöä vähemmän kuormittavan kulutuksen kanssa.

Tämän tiedon valossa olisikin suotavaa, että keskustelua työajan lyhentämisestä jatkettaisiin Suomessa. Tähän mennessä onnistuneita kokeiluja lyhyemmästä työajasta on tehty esim. yritystasolla, mutta strategisena yhteiskunnallisena päämääränä työajan lyhentämistä ei ole nähty. Historiassa Suomi on ollut mm. ensimmäinen Pohjoismaa, joka siirtyi viispäiväiseen työviikkoon luopumalla lauantaityöstä. Tutkimustiedon valossa voisikin olla perusteltua palauttaa työajan lyhentäminen agendalle, tällä kertaa ympäristön tilaa koskevin perusteluin. Työtunteja vähentämällä yhteiskuntien aiheuttamaa ympäristöpainetta olisi mahdollista vähentää sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla.

Lue julkaisu PDF:nä tai ISSUU:ssa.