Serbia ja EU:n laajentumishaaste

EU:ta on viime vuosina vaivannut laajentumisväsymys. EU ja jäsenmaat ovat kamppailleet talouskriisin ja sitä seuranneen kasvavan euroskeptisyyden kanssa. EU:n ehdokasmaita ja potentiaalisia ehdokasmaita on puolestaan vaivannut ns. uudistusväsymys, sillä jäsenyyden ehtona olevat uudistukset ovat edenneet heikosti.

Kirjoittaja Kaija Korhonen Kaija Korhonen

EU:ta on viime vuosina vaivannut laajentumisväsymys. EU ja jäsenmaat ovat kamppailleet talouskriisin ja sitä seuranneen kasvavan euroskeptisyyden kanssa. EU:n ehdokasmaita ja potentiaalisia ehdokasmaita on puolestaan vaivannut ns. uudistusväsymys, sillä jäsenyyden ehtona olevat uudistukset ovat edenneet heikosti. Serbia kuitenkin aloitti jäsenyysneuvottelunsa alkuvuodesta.

Neuvotteluiden aloittamisen ehtona oli suhteiden normalisoiminen Kosovon kanssa, missä on tapahtunut edistystä. Serbian kohdalla ei kuitenkaan ole syytä suureen optimismiin. Sen asema uudessa, kärjistyneessä poliittisessa tilanteessa Venäjän ja EU:n välissä on haastava, ja Serbian demokraattiset uudistukset ovat edenneet heikosti.

EU:n muutaman viikon takaisen edistysraportin mukaan Serbian pitää nyt keskittyä oikeusvaltiokehitykseensä. Raportissa todetaan poliittisen vaikutusvallan ulottuvan oikeuslaitokseen ja perusoikeuksien toteutumisen herättävän huolta. Itsenäisen median toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet. Useat mediat ovat hallituksen omistuksessa tai niiltä puuttuu rahoitus.

Ukrainan kriisi on tuonut lisähaasteita EU:n ja Serbian suhteisiin, sillä Serbialla on lämpimät välit Venäjään. Serbia ei ole suostunut EU:n pakoterintamaan, vaikka maata on vaadittu yhtenäistämään ulkopolitiikkaansa EU:n kanssa.

Venäjä on vahvasti läsnä Serbian politiikassa. Läheisistä suhteista kertoo Putinin vierailu lokakuussa Serbiassa. Venäjä myös tuo rahaa heikosta taloudellisesta tilanteesta kärsivälle Serbialle. Venäläisellä pääomalla on otettu haltuun myös medioita, ja Russia Today ilmoitti viikko sitten avaavansa uutispalvelun Serbiaan Kremlin näkökulman edistämiseksi.

Serbian tilanteessa kulminoituu haaste, johon EU:lla ei ole olemassa strategiaa. Millaista laajentumispolitiikkaa EU:n pitäisi tehdä? Millaisia ehtoja pitäisi edellyttää tulevilta jäsenmailta tilanteessa, jossa osassa omia jäsenmaita on ongelmia oikeusvaltion toteutumisessa?

 

Kaija Korhonen on ENoP:n (European Network of Political Foundations – independent actors in democracy promotion, development cooperation and political dialogue) laajentumista ja naapuruussuhdepolitiikkaa käsittelevän työryhmän puheenjohtaja.

Blogikuva Kaija